Ero sivun ”Lauri Kristian Relander” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix, l
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Lauri Kristian Relander.jpg|thumb|225px]]
 
'''Lauri Kristian Relander''' (31. toukokuuta 1883 Kurkijoki – 9. helmikuuta 1942 Helsinki) oli Suomen tasavallan toinen [[presidentti]] vuosina 1925–1931. Relander oli puoluetaustaltaan maalaisliittolainen. Relander sai lempinimen ”Reissu-Lasse”, koska hän matkusti aikansa mittapuun mukaan paljon.
 
== Lausahduksia ==
Rivi 8:
* ”Maakansassa kirjoitus, jossa ehdokkuuteni tuotiin julkisuuteen. Se jäi yksinäiseksi, sanotun lehden mielenilmaukseksi – ainakaan minulla ei ole tiedossani muuta sanomalehtimainostusta ehdokkuuteni puolesta.”
 
* ”Maaliskuun 2. p:nä kokoontui eduskunta klo 11.45 juhlaistuntoon, missä presidentinvaihdos tapahtui. Ajaessani sinä päivänä[[päivä]]nä presidentinlinnasta eduskuntatalolle tuntui minusta [[elämä]] pelottavan yksinäiseltä. Tämä [[tunne]] ei suinkaan päivän kuluessa heikentynyt, mieluummin päinvastoin… Minulle selvisi vähitellen, kuinka eristetty valtionpäämiehen asema meilläkin on – kuinka paljosta hän on edesvastuussa.”
** Näillä sanoin Relander kuvasi tunnelmiaan vastaanottaessaan valtionpäämiehen tehtävät
 
Rivi 15:
* ”Entinen presidentti jätti välttämättömätkin ulkomaanmatkat tekemättä, ja sen vuoksi täytyy nykyisen matkustella liian paljon.”
 
* ”Käsitykseni on, että se, mitä Suomen [[kansa]] tällä hetkellä ennen kaikkea kaipaa, on läheistä, asiallisuuteen pohjautuvaa ymmärtämystä eri yhteiskuntalukkien, eri kieliryhmien ja eri puolueiden[[puolue]]iden kesken. Se takaa jatkuvan yhteiskunnallisen rauhan[[rauha]]n ja siitä riippuu, missä määrin tämä kansa kykenee vapauttansa ja itsenäisyytensä lujittamaan ja tarvittaessa puolustamaan.”
 
* ”Tarvitaan miehiä eikä housupareja maan asian hoitoon täällä hetkellä.”
 
* ”Vaikkakin me karjalaiset[[karjala]]iset monessa suhteessa olemme eläneet ja yhä edelleen ainakin osittain elämme epäedullisimmassa olosuhteissa kuin muut Suomen asukkaat, on meilläkin sentään paljon sellaista, joka meitä erityisesti kiinnittää paikallisiin oloihimme, kotoiseen elämäämme; paljon sellaista, joka meille tekee juuri Karjalan rakkaaksi, ettemme tahtoisi sitä vaihtaa, emme edes Pohjanmaan[[Pohjanmaa]]n viljaviin vainioihin. Meillä on ennen kaikkea karjalan suurenmoinen [[luonto]], karjalaiset kauniit laulumme[[laulu]]mme. Meidän ei tarvitse muuta kuin näyttää Laatokan kauniita rantoja keväisen aamuauringon noustessa ja vieraskin huomaa niissä luonnon suuruuden käsittämätöntä viehätystä ja hän ymmärtää miksi karjalainen on taloudellisen elämänsä vaikeuksista huolimatta kiintynyt kauniiseen Karjalaansa.”
 
== Lähteet ==