* Kaikki päivittäisen tosielämän käytännön toimet tehdään kaksittain. Näemme maailman[[maailma]]n kahdella silmällä[[silmä]]llä, käytämme sitä kahdella kädellä ja kuljemme sen poikki kahdella jalalla. Koko elämämme[[elämä]]mme on yön[[yö]]n ja päivän[[päivä]]n vaihtelua, joka tapahtuu elämän ja kuoleman[[kuolema]]n ovien[[ovi]]en välillä. Heti kun pääsemme niiden ohi, kun saavutamme kolmannen vaiheen, asiat muuttuvat täydellisesti. Sen jälkeen ei enää ole loppua[[loppu]]a. Olemme ikuisuuden kynnyksellä. Kolmosesta tulee ikuisuuden symboli. ([[Havelock Ellis]])
* Kolme koskea kovoa, / Hämehess[[Häme]]hess' oli Hälläpyörä, / Kaatrokoski Kainuhussa, / Ei ole Wuoksen voittanutta, / Ylikäynyttä Imatran. ([[Kanteletar]])
* Kolme on minusta ylen ihmeellistä[[ihme]]ellistä, ja neljä on, joita en käsitä: kotkan jäljet taivaalla, käärmeen[[käärme]]en jäljet kalliolla, laivan[[laiva]]n jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä. ([[Raamattu]], Sananl. 30:18-19)
* Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen pedon luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi. ([[Raamattu]], Ilm. 13:18)
* Ykstoista! [[Paha]] luku. Yksi lisää! Kakstoista merkkiä on eläinradan; viis ynnä seitsemän, ne pyhät luvut. ([[Friedrich von Schiller]])
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989.
