Ero sivun ”Filosofia” versioiden välillä

”Tieteistä hallitsevin ja palvelevia tieteitä määräävämpi on [[tiede]], joka tietää, minkä vuoksi mikin toiminta on suoritettava, toisin sanoen sen, mikä on kullekin hyvää[[hyvä]]ä, ja ylipäänsä sen, mikä on korkein hyvä koko luonnossa. Kaiken edellä sanotun perusteella tutkittu [[sana]] viittaa siis yhteen ja samaan tieteeseen; tämän tieteen täytyy olla teoreettista tietoa ensimmäisistä prinsiipeistä ja syistä, sillä hyvä ja [[päämäärä]] on yksi syistä.”

”Älköön kukaan nuorena aikailko filosofian aloittamista, älköönkä kukaan vanhana[[vanha]]na väsykö sen harjoittamiseen. Koskaan ei ole liian varhainen eikä liian myöhäinen [[hetki]] etsiä terveyttä sielulleen[[sielu]]lleen.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=Merkittävien filosofien elämät ja opit | Julkaisija=Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa | Vuosi=2003 | Selite=Suomennos ja selitykset Marke Ahonen | Sivu=403 (X.122) | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}

* ”Filosofiasta en sano muuta kuin tämän: nähtyäni, että sitä ovat kaikkein oivallisimmat mielet viljelleet jo vuosisatoja eikä siinä silti tavata yhtä ainuttakaan seikkaa, josta ei kiisteltäisi ja jota ei siis voisi epäillä, en suinkaan ollut niin omahyväinen, että olisin toivonut[[toivo]]nut löytäväni tällä alalla parempaa kuin muut. Ja kun otetaan huomioon, kuinka monia eri käsityksiä oppineilla voi olla yhdestä ja samasta aiheesta, vaikka vain yksi voi olla oikea, katsoin melkeinpä vääräksi kaiken sen, mikä on vain todennäköistä.”

”Filosofian suhde todellisen maailman[[maailma]]n tutkimiseen on olennaisesti sama kuin masturbaation suhde todelliseen rakasteluun." ''

”Filosofia on ajatustyö[[ajatus]]työ, johon ryhdytään tarkoituksessa yhdistää jokapäiväisen elämän[[elämä]]n kokemukset ja tieteellisen tutkimuksen tulokset yhtenäiseksi ja ristiriidattomaksi maailmankatsomukseksi, joka on omansa tyydyttämään ymmärryksen tarpeet ja järjen vaatimukset.”''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Jerusalem, Wilhelm | Nimeke=Filosofian alkeet | Julkaisija=Porvoo: WSOY | Selite=Suomennos J. Hollo | Vuosi=1926 | Sivu=5}}</ref>

”Tiede”[[Tiede]] on mitä tiedämme, ja filosofia mitä emme tiedä."''

”Mikä on filosofiani tarkoitus? Osoittaa kärpäselle [[tie]] ulos kärpäsansasta.”''

:– Raimo Tuomela: ''Tiede, toiminta ja [[todellisuus]]''

* ”[[Eino Kaila]] oli viime vuosinaan sitä mieltä, että filosofia on luonnontieteiden aputiede. Tämä on lähellä Wienin[[Wien]]in piirin alkuperäistä kantaa.” – [[Erkki Hartikainen]] ja [[Pertti Lindfors]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/wienin_piiri_vastusti_metafysiikkaa.html | Nimeke=Wienin piiri vastusti metafysiikkaa | Tekijä=Hartikainen, Erkki & Lindfors, Pertti | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2003 | Viitattu=2.6.2011}}</ref>

* ”Looginen”[[Looginen empirismi]] kannatti filosofiaksi kutsutun 'tieteen' lopettamista ja siinä olevien mahdollisesti järjellisten osa-alueiden sulauttamista muihin 'tieteisiin'. – – Henkilökohtaisesti en ajattele, että [[ihmiskunta]] pääsisi eroon[[ero]]on viisaustieteestä ja muusta hurahtaneisuudesta. Ne ihmiset, joiden aivojen tiettyjen välittäjäaineiden pitoisuudet ovat suuret, pitävät tätä vallan ja hurahtaneisuuden koneistoa käynnissä.” (Erkki Hartikainen)<ref name="ateismi_esitelma">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Nimeke=Esitelmä ateismista[[ateismi]]sta 30.10.2003 Luonnonfilosofian seurassa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=19.2.2011 }}</ref>

* ”Filosofia on laaja valikoima mielipiteitä, joista erilaiset vallanpitäjät voivat valita omia mielipiteitään vastaavia lainauksia.” (Erkki Hartikainen)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton60.html#mozTocId966883 | Nimeke=Filosofia on tieteen loinen | Julkaisu=Filosofia on tieteen loinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Ajankohta=12.3.2010 | Viitattu=12.3.2010 }}</ref>