Ero sivun ”J. V. Snellman” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
* "Päätettyäni peruuttaa hakemukseni olen nimittäin todellakin tuntenut olevani uusi [[ihminen]]. Tämä [[tunne]] lujittaa tuntuvasti haluani pitää kiinni tästä päätöksestä, vaikka tietoisuus velvollisuudestani on perusteluksi käyttökelpoisempi. Miehen velvollisuus on olla [[isänmaa]]nsa asialla niin pahoina kuin hyvinäkin aikoina ja tämän velvollisuuden ohittava tieteen tai totuuden palveleminen on itsekkyyden [[keksintö]]."
* "Sivistykselle on toinenkin, kuvaavampi [[nimi]]: humaanisuus, inhimillisyys. Useimmilla onkin jokin hämärä aavistus siitä, että [[ihmiskunta]], ja ainakin kansakunnat, niin kauan kuin [[historia]] taaksepäin ulottuu, ovat siirtyneet villeyden tilasta jalostuneisuuteen jokaisen sukupolven kartuttaessa omalla toiminnallaan toiselta sukupolvelta saamaansa [[sivistys]][[perintö]]ä. Yleinen [[usko]] ihmiskunnan [[kohtalo]]ita ohjaavaan kaitselmukseen sisältää jo ajatuksen, että [[ihmiskunta]] kansojen ja valtakuntien nousun ja häviämisen myötä edistyy kohti suurempaa täydellisyyttä. Humaanisuuden, todellisen ihmisyyden sisältö ei siten voi mitata luonnollisen laadun mukaan, vaan sen merkitystä tulee etsiä siitä täydellisyydestä, johon ihmiskunta pyrkii. Vähäinen harkinta taas opettaa, että tämän täydellisyyden täytyy olla pelkkä ideaali, [[päämäärä]] uralla, jolla ei ole [[loppu]]a. Koska inhimillistä täydellisyyttä ei siis koskaan ole eikä voi olla olemassa, niin [[ihminen]] tietää todelliseksi vain sellaisen humaanisuuden, joka kunakin eri [[aika]]na muodostaa erään kohdan ihmiskunnan jalostumisen loputtomalla uralla."
** Snellmanin jäähyväissanoja lukijoilleen sensuurin lakkautettua [[Saima]]-lehden 1846.
Rivi 14:
* "Jokaisella ajalla on omat järjestelmänsä, ja sillä on niissä sen [[totuus]]. Täydellistä, kaikkina aikakausina pätevää järjestelmää ei ole eikä [[ihminen]] tule sellaista koskaan saavuttamaan, se olisi tieteen [[kuolema]] sillä täydellinen [[tieto]] lopettaisi ihmiskunnan henkisen [[elämä]]n kokonaan. [[Tiede]] on [[elämä]]ä, ei kuollut kirjain painotuotteissa, eikä myöskään [[muisti]]in painettu [[sana]], vaan se on itse tuota jatkuvaa hengen [[työ]]tä, käsittämistä ja systematisointia. Ihmisen [[olemassaolo]] ei ole koskaan paikallaan oloa. Sitä ei ole myöskään tieteessä ja järjestelmissä."
* "...yhden ainoan kansakunnan [[valta]] merkitsee rappiota ihmiskunnalle. Mutta kun kaikki kansakunnat pyrkivät
* "- joka tapauksessa on varmaa, että oikea elää ja säilyy [[maa]]n päällä, että ihmiset tuntevat ja tunnustavat sen ja että siis [[paha]] objektiivisesti sovitetaan [[maailma]]n[[historia]]ssa. Ja tietoisuus tästä on [[usko]]a Kaitselmukseen maailmanhistoriassa, [[tieto]]a ikuisesta järjestä, joka olematta sidottu hetkeen eikä [[yksilö]]n rajalliseen [[olemassaolo]]on hallitsee jatkuvasti ihmiskunnan [[kohtalo]]ita. [[Ihminen]] ei kuitenkaan saavuta tätä tietoa tutkimalla mennyttä eikä kuvittelemalla tulevaisuutta. Hänen on tunnettava ikuinen läsnäolevassa, kuluvassa hetkessä..."
Rivi 28:
* "Herrat tietävät, miten vallankumouksellisesti Sokrateen esiintyminen vaikutti [[Kreikka]]an. Sen ydin oli subjektiivisen vapauden vaatimus - subjektin [[vapaus]] ratkaista oikeasta ja väärästä -[[moraali]]. [[Kristinusko]]ssa tämä on [[periaate]]. Tähän kristinuskon periaatteeseen liittyi siinä johtuva [[oppi]], että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaiset [[Jumala]]n edessä. Siitä seuraa yleisen ihmisoikeuden oikeutus."
* "[[Teko]]a ei ylipäänsä voi määritellä jonkin yleisen oikeuslauseen, eikä myöskään hyvien tarkoitusten pohjalta. Se on omni modo determinatum. Se tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat juuri sille ominaiset. Oikeuslausetta on sovellettava niiden mukaan. Tarkoitusta ja
* "Subjektilla tulee kaikessa poliittisessa toiminnassaan olla periaatteet, näkemys [[kansakunta]]nsa [[historia]]llisesti annetuista olosuhteista sekä itsessään että suhteessa toisiin kansakuntiin - hänen tulee neuvotella muiden kanssa, harkita itse, mitä kaikkea tämä hänen toiminnaltaan vaatii. [[Päätös]] pitää tehdä ja teon tapahtua tässä silmänräpäyksessä. [[Isänmaallisuus]] on silloin se intressi, joka ratkaisee. Mutta sen tulee silloin myös suunnata harkintaa, koska toiminnassa ei pidä olla mitään muuta intressiä kuin tämä."
Rivi 68:
* "Pienellä [[kansa]]lla ei ole mitään [[kohtalo]]ita, joiden ylle se ei pysty kohoamaan itsessään kehittämällä itseään."
* "[[Kieli]] on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on [[suomen kieli]], jota ruotsinkieliset opetelkoot."
* "Se joka palvelee [[isänmaa]]taan, palvelee myös [[ihmiskunta]]a. Mitä paremmin kansakunnat hoitavat asioitaan, sitä enemmän ihmiskunta kehittyy ja kukoistaa. Kukaan muu ei osaa hoitaa meidän asioitamme paremmin, emmekä mekään muiden asioita. Itsenäisten maiden sisäinen [[kehitys]] on siis koko ihmiskunnan kehitystä, jota lisäksi voidaan tukea reilulla kansainvälisellä [[yhteistyö]]llä. Kansallinen etu ei ole kansainvälisyyden vastakohta, vaan esimerkiksi turvallisuudessa, kaupassa ja [[ympäristö]]asioissa yhteistyö on myös kansallisen edun mukaista."<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9284741 Yle.fi − "America First" ja Suomi myös? Yle kysyi [[puolue]]ilta, onko oma [[kansa]] aina etusijalla]</ref>
| |||