Ero sivun ”James Sallis” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q736143 siirrettyä kielilinkkiä
Risto hot sir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''James Sallis''' (synt. 21. joulukuuta 1944 Arkansasin Helenassa) on amerikkalainen[[amerikka]]lainen rikoskirjailija, [[runoilija]] ja muusikko.
 
== Lausahduksia ==
* Paljon myöhemmin, istuessaan selkä seinää vasten Motelli 6:ssa vähän Phoenixista pohjoiseen ja katsellessaan kohti lainehtivaa verilammikkoa Kuski pohti, oliko hän tehnyt kammottavan virheen[[virhe]]en.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Levyautomaatti pauhasi tavallista paikallista espanjalaismusiikkia. [[Kitara]] ja bajo sexto kertoivat, millaista [[elämä]] oli aina ollut, harmonikka lepatti auki ja kiinni kuin sydämen kammiot.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Kuski oli puristanut avainnipun nyrkkiinsä, ja yksi avain työntyi esiin etu- ja keskisormen välistä. Hän astahti suoraan eteenpäin, iski nyrkkinsä alfauroksen kurkkuun, tunsi avaimen tunkeutuvan lihan läpi ja laski katseensa, kun poika haukkoi maassa henkeä. Hän katseli peruutuspeilistään, kun nuoren koviksen kaverit heiluttelivat käsiään ja huuliaan ja yrittivät päättää, mitä helvettiä[[helvetti]]ä he tekisivät. Sen ei pitänyt mennä näin.<br> Ehkä pitäisi kääntyä takaisin. Palata kertomaan heille, että sellaista elämä oli, pitkä sarja asioita, jotka eivät menneet niin kuin olisi pitänyt. Ja paskat. He tajuaisivat sen itse - tai sitten eivät. Useimmat eivät.
** ''Kylmä kyyti''
 
Rivi 14:
** ''Kylmä kyyti''
 
* "En olekaan pitkään aikaan[[aika]]an muistellut, miltä se tuntui", hän sanoi. "Miltä tuntui olla niin täynnä itseään, niin itsevarma. Miltä tuntui uskoa, että omistaa koko maailman[[maailma]]n. Oletko todella niin varma itsestäsi, poika?"<br> Kuski nyökkäsi.<br> "Hyvä. Sinun on parasta jumalauta olla, jos haluat selvitä edes hengissä tulematta syödyksi ja hyväksikäytetyksi."
** ''Kylmä kyyti''
 
Rivi 23:
** ''Kylmä kyyti''
 
* Sen jälkeen hän otti tanssiaskeleen: oikea jalka eteenpäin, liuku vasempaan, pyörähdys kantapäillä, ja Cook oli kuristusotteessa. Sama stunt-mies oli opettanut senkin.<br> "Hei, ota rauhallisesti. Tämän opettanut [[mies]] kertoi minulle, että tämä on ehdottoman turvallinen ote hetken aikaa", Kuski sanoi. "Neljän minuutin jälkeen [[aivot]] alkavat sammua, mutta siihen asti..."<br> Kuski hellitti otteensa ja antoi Cookin pudota maahan. Miehen kieli oli ulkona, eikä hän näyttänyt hengittävän. Poliisilääkäri sanoisi ihonväriä siniseksi, mutta se oli oikeastaan harmaa. Kasvoilla näkyi katkenneiden verisuonien synnyttämiä pieniä tähtiä.<br> "On tietysti aina mahdollista, etten muistanut aivan oikein. Onhan siitä jo aikaa."
** ''Kylmä kyyti''
 
* Raastaessaan tuoretta parmesaania italialaisten[[italia]]laisten makkaroiden lämmetessä leikkuulaudalla hän oli kertonut Irinalle äidistään. He kilistivät viinilaseja. Hyvää, halpaa Sauvignon Blancia. Hän voisi jatkaa näin ikuisuuksiin.<br> Mikään kultainen ei säily - hän muisti sen runosta, jonka oli lukenut lukiossa. Losissa se jää helposti huomaamatta ilman kalenteria, mutta [[syksy]] oli saapunut. Yöt[[Yö]]t olivat kylmiä ja tuulisia[[tuuli]]sia. Joka [[ilta]] [[valo]] painui horisonttia vasten ja yritti pitää sankarillisesti pintansa ja sitten se oli poissa.<br> Palattuaan uudesta työpaikastaan paikallisen ensiapupoliklinikan vastaanotosta Irina täytti jälleen heidän viinilasinsa.<br> "Juodaan malja..."<br> Hän muisti putoavan lasin, joka särkyi pirstaleiksi osuessaan lattiaan. Hän muisti räjähtävän veritähden Irinan otsassa ja poskella valuvan noron, kun Irina yritti puhua vähän ennen romahtamistaan lattialle.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Jotakin on hänen kaulansa ympärillä. Mitä helvettiä - rautalankaa? Hän kynsii, mutta tietää, ettei siitä ole hyötyä. Jokin kiskoo rautalankaa lujasti hänen takanaan. Ja hänen rinnallaan tuntuva lämpö on verta. Kun hän ponnistelee katsoakseen alaspäin, veristä[[veri]]stä lihaa, hänen lihaansa, tipahtaa hänen rinnalleen.<br> ''Tässä se siis tapahtuu'', hän ajattelee, ''tässä vitun kujalla paskat housussa. Voi helvetti.''
** ''Kylmä kyyti''
 
* Mitä tästä olisi pitänyt ajatella? Aina kun elämästä[[elämä]]stä luuli saaneensa otteen, [[maailma]] näytti pitkää nenää[[nenä]]ä, palasi takaisin omalle radalleen ja muuttui jälleen - edelleen - käsittämättömäksi.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Ennen tätä niinä harvoina kertoina, jolloin heillä oli ollut syytä uskaltautua Manhattanille, oli sekin tuntunut vieraalta maalta. Brooklyn oli koko maailma. Ja täällä he nyt olivat, matkasivat Amerikan erämaiden halki ja risteilivät sen takamailla.<br> "Helvetinmoinen [[maa]]", Nino sanoi, "helvetinmoinen maa. Kaikki on mahdollista, aivan kaikki."<br> No jaa. Totta kai oli, jos oli [[perhe]], yhteyksiä, rahaa[[raha]]a. Se ei juuri eronnut poliittisesta koneistosta, joka suolsi ulos kaikki nuo Kennedyt ja piti pormestari Daleyn kaltaiset miehet virassa. Tai koneistosta, joka kiilasi Reaganin ja pari Bushia auton[[auto]]n alle, kun renkaita vaihdettiin.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Bernie Rose vihasi[[viha]]si kaikkea sitä. Hän vihasi kauniiden päivien loputonta ketjua ja sitä, että oli joutunut luopumaan vuodenajoista ja sateesta. Hän vihasi ruuhkaisia katuja[[katu]]ja ja teitä, kaikkia niin sanottuja yhteisöjä, Bel Airia, Brentwoodia, Santa Monicaa, jotka vaativat itsemääräämisoikeutta, vaikka kuluttivat [[Los AngelesinAngeles]]in voimavaroja. Hän ei ollut koskaan pitänyt itseään politiikasta valittavana henkilönä, mutta rajansa kaikella.<br> Itseasiassa se teki hänestä lempeämmän. Kun hän meni lunastamaan suurta asuntovaunua tai yritystä, josta joku idiootti oli maksanut kaksi milliä, tuo lempeys kulki hänen mukanaan. Hän yritti ymmärtää, yritti astua toisen kenkiin.<br> "Sinusta on tulossa lepsu", Ivan-setä sanoi - ainoa idän [[ihminen]], johon hän piti vielä yhteyttä. Se ei ollut kuitenkaan totta. Hän vain huomasi, kuinka joillakin ihmisillä ei ollut koskaan ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia eikä tulisi koskaan olemaan.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Tälläinen tarpeeton [[kunnianhimo]] oli täällä jo ilmassa ja vedessä, ja paahtavassa auringonpaisteessa. Se oli kuin virus, joka iski ihmiseen eikä lähtenyt pois. Amerikkalaisen unelman[[unelma]]n [[koira]] muuttui villikoiraksi.
** ''Kylmä kyyti''
 
Rivi 47:
** ''Kylmä kyyti''
 
* Kuski laski Ninon rinnalle laatikon, jossa oli iso pepperonipizza tuplajuustolla, ilman anjovista. Pizza tuoksui[[tuoksu]]i hyvältä[[hyvä]]ltä. Nino ei.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Sitten suuri [[rauha]] laskeutui hänen ylleen. Hän avasi eräänä päivänä[[päivä]]nä silmänsä[[silmä]]nsä ja siinä se oli, odotti ihmeenomaisena[[ihme]]enomaisena. Kevyt [[tunne]] hänen sydämessään. Hän haki tavalliset kaksi kahviaan[[kahvi]]aan läheisestä pikkukaupasta, etsi oleskelupaikan matalalta muurilta, jonka edessä oleviin pensasaitoihin oli takertunut käärepapereita ja muovikasseja, ja huomasi istuneensa siellä melkein tunnin ajattelematta kertaakaan... no, mitään.<br> ''Tätä ihmiset tarkoittavat, kun he käyttävät sellaisia sanoja kuin [[armo]].''<br> Tuo [[hetki]], tuo [[aamu]], palasi elävänä hänen mieleensä aina, kun hän ajatteli sitä. Pian hänet valtasi kuitenkin epäily. Hän ymmärsi kyllä, että [[elämä]] on perusolemukseltaan epäjärjestystä, liikettä, levottomuutta. Se, mikä vastustaa tätä tai kieltää tämän, ei voi olla elämää, sen täytyy olla jotakin muuta.
** ''Kylmä kyyti''
 
* Puoli tuntia myöhemmin he kävelevät meren rannalla kivenheiton päässä Warszawasta.<br> "Tapasimme täällä ensimmäisen kerran", Kuski sanoi, "ja minä olin pelkkä poikanen..."<br> "Oletko katsonut peiliin[[peili]]in viime aikoina? Sinä olet vieläkin pelkkä poikanen, [[helvetti]]."<br> "Kerroin sinulle, että olin löytänyt rauhan[[rauha]]n, että se pelotti minua. Muistatko sinä sen?"<br> "Muistan. Tulet huomaamaan, että vain onnekkaat kykenevät unohtamaan."
** ''Kylmä kyyti''
 
* "Sinulla on ollut onnea, poika", hän sanoi. "Herätit aika lailla huomiota."<br> "En ole koskaan kaivannut sitä."<br> "Tavallisesti meikäläiset eivät kaipaa sitä. Siitä huolimatta se osuu kohdallemme. Olennaista on se, mitä teet asialle."<br> Hän katsoi muita ruokailijoita ja siemaisi viiniään[[viini]]ään.<br> "Heidän elämänsä on minulle arvoitus, tiedätkö. Täysin selvittämätön."
** ''Kylmä kyyti''
 
* "Mitä sinä aiot seuraavaksi?" Bernie Rose sanoi.<br> "Vaikea sanoa. Palaan ehkä entiseen elämääni. Jos en ole polttanut takanani liikaa siltoja. Entä sinä?"<br> Bernie Rose kohautti olkapäitään.<br> "Taidan palata takaisin itään[[itä]]än. En ole koskaan oikein viihtynyt täällä."<br> "Eräs ystäväni väittää, että amerikkalaisessa tarinassa tunkeudutaan aina uusille, tuntemattomille alueille. Menemme loppuun asti, ja juuri sitä me olemme tehneet täällä maailman laidalla. Mitään ei ole jäljellä, [[mato]] alkaa syödä omaa häntäänsä."
** ''Kylmä kyyti''
 
* "Luuletko, että me valitsemme itse elämämme?" Bernie Rose sanoi, kun he siirtyivät kahviin[[kahvi]]in ja konjakkiin.<br> "En. En kuitenkaan [[usko]], että meitä pakotetaankaan siihen. Minusta tuntuu, että elämä tihkuu ikuisesti pintaan allamme."
** ''Kylmä kyyti''
 
* "Et siis usko, että me muuttumme."<br> "Muutumme? En. Me sopeudumme. Tulemme toimeen. Kun [[ihminen]] on kymmenen, kahdentoista [[vanha]], on aika lailla selvää, minkälainen hänestä tulee, millaista hänen elämänsä[[elämä]]nsä tulee olemaan." ** ''Kylmä kyyti''
** ''Kylmä kyyti''
 
* Hän nosti kytkintä, ajoi rannan parkkipaikalta kadulle ja palasi maailmaan[[maailma]]an, jonka reunalla hän täällä oli. Moottori kehräsi hänen allaan, yllä keltainen [[kuu]], satoja kilometrejä matkaa[[matka]]a. Tämä oli kaikkea muuta kuin Kuskin [[loppu]].
** ''Kylmä kyyti''