Ero sivun ”J. V. Snellman” versioiden välillä

'''Johan (Juhana) Vilhelm Snellman''' (12. toukokuuta 1806 [[Tukholma]], [[Ruotsi]] – 4. heinäkuuta 1881 [[Kirkkonummi]], Suomen suuriruhtinaskunta) oli [[suomalainen]] [[filosofi]], [[kirjailija]], sanomalehtimiessanoma[[lehtimies]] ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina.

* "Päätettyäni peruuttaa hakemukseni olen nimittäin todellakin tuntenut olevani uusi [[ihminen]]. Tämä [[tunne]] lujittaa tuntuvasti haluani pitää kiinni tästä päätöksestä, vaikka tietoisuus velvollisuudestani on perusteluksi käyttökelpoisempi. MieheniMiehen velvollisuus on olla isänmaansa[[isänmaa]]nsa asialla niin pahoina kuin hyvinäkin aikoina ja tämän velvollisuuden ohittava tieteen tai totuuden palveleminen on itsekkyyden [[keksintö]]."

* "Sivistykselle on toinenkin, kuvaavampi [[nimi]]: humaanisuus, inhimillisyys. Useimmilla onkin jokin hämärä aavistus siitä, että [[ihmiskunta]], ja ainakin kansakunnat, niin kauan kuin [[historia]] taaksepäin ulottuu, ovat siirtyneet villeyden tilasta jalostuneisuuteen jokaisen sukupolven kartuttaessa omalla toiminnallaan toiselta sukupolvelta saamaansa sivistysperintöä[[sivistys]][[perintö]]ä. Yleinen [[usko]] ihmiskunnan kohtaloita[[kohtalo]]ita ohjaavaan kaitselmukseen sisältää jo ajatuksen, että ihmiskunta kansojen ja valtakuntien nousun ja häviämisen myötä edistyy kohti suurempaa täydellisyyttä. Humaanisuuden, todellisen ihmisyyden sisältö ei siten voi mitata luonnollisen laadun mukaan, vaan sen merkitystä tulee etsiä siitä täydellisyydestä, johon ihmiskunta pyrkii. Vähäinen harkinta taas opettaa, että tämän täydellisyyden täytyy olla pelkkä ideaali, [[päämäärä]] uralla, jolla ei ole loppua[[loppu]]a. Koska inhimillistä täydellisyyttä ei siis koskaan ole eikä voi olla olemassa, niin [[ihminen]] tietää todelliseksi vain sellaisen humaanisuuden, joka kunakin ei aikana eri aikana[[aika]]na muodostaa erään kohdan ihmiskunnan jalostumisen loputtomalla uralla."

** Snellmanin jäähyväissanoja lukijoilleen sensuurin lakkautettua [[Saima]]-lehdessälehden 1846.

* "Ihmisen pitää suhtautasuhtautua perittyyn kansallisluonteeseen samoin kuin yleensä aistillisiin haluihin, sitä ei pidä tukahduttaa, vaan se on saatettava järjen valtaan[[valta]]an. Mikä siinä on järjellistä, sen hän oppii vertaamalla oman kansansa[[kansa]]nsa tapoja muiden tapoihin, ja kun hänen katseensa on terävöitynyt kanssakäymisissä näiden kansojen kanssa, hän oppii alistamaan kansallisluonteen puutteellisuuden sille, minkä hän näkee kuuluvan yleisinhimilliseen sivistykseen. Tälle sivistyksen etenemiselle kansallisluonteen kustannuksella ei ole mitään rajaa. Kansakunnan on näet pyrittävä siihen inhimilliseen sivistykseen, mikä on kunakin aikana korkein, sillä vain siten [[kansakunta]] voi säilyttää itsenäisyytensä muihin nähden."

* "Jokaisella ajalla on omat järjestelmänsä ja omat järjestelmänsä, ja sillä on niissä sen [[totuus]]. Täydellistä, kaikkina aikakausina pätevää järjestelmää ei ole eikä [[ihminen]] tule sellaista koskaan saavuttamaan., se olisi tieteen [[kuolema]] sillä täydellinen [[tieto]] lopettaisi ihmiskunnan henkisen elämän[[elämä]]n kokonaan. [[Tiede]] on elämää[[elämä]]ä, ei kuollut kirjain painotuotteissa, eikä myöskään muistiin[[muisti]]in painettu [[sana]], vaan se on itse tuota jatkuvaa hengen työtä[[työ]]tä, käsittämistä ja systematisointia. Ihmisen [[olemassaolo]] ei ole koskaan paikallaan oloa. Sitä ei ole myöskään tieteessä ja järjestelmissä."

* "...yhden ainoan kansakunnan [[valta]] merkitsee rappiota ihmiskunnalle. Mutta kun kaikki kansakunnat pyrkivät valtaan, käy tämä pyrkimys yhteen ihmiskunnan oman pyrkimyksen kanssa ja jokaisen kansakunnan omaperäinen [[kehitys]] merkitsee voittoa ihmiskunnalle. Ja kun kansakunnalla on [[itsenäisyys]], todellinen ja omalla voimalla[[voima]]lla hankittu eikä se ole lainattu[[laina]]ttu, peräisin ulkoisista, kansakunnan kannalta satunnaisista olosuhteista, silloin kansakunnalla on myös voimaa vaikuttaa sivistyksellään itsenäisesti ihmiskuntaan[[ihmiskunta]]an."

* "- joka tapauksessa on varmaa, että oikea elää ja säilyy maan[[maa]]n päällä, että ihmiset tuntevat ja tunnustavat sen ja että siis [[paha]] objektiivisesti sovitetaan maailmanhistoriassa[[maailma]]n[[historia]]ssa. Ja tietoisuus tästä on uskoa[[usko]]a Kaitselmukseen maailmanhistoriassa, tietoa[[tieto]]a ikuisesta järjestä, joka olematta sidottu hetkeen eikä yksilön[[yksilö]]n rajalliseen olemassaoloon[[olemassaolo]]on hallitsee jatkuvasti ihmiskunnan kohtaloita[[kohtalo]]ita. [[Ihminen]] ei kuitenkaan saavuta tätä tietoa tutkimalla mennyttä eikä kuvittelemalla tulevaisuutta. Hänen on tunnettava ikuinen läsnäolevassa, kuluvassa hetkessä..."

* "Oman kulttuurin[[kulttuuri]]n myötä vahvistuvat siteet, jotka yhdistävät kansan[[kansa]]n yleisinhimilliseen kulttuuriin, ja poliittinen mielenkiinto kyseisen kansan[[kansa]]n säilyttämistä kohtaan kasvaa. Kulttuurikansa ei taistele häviöönsä saakka, koska se tietää, että sen [[tulevaisuus]] on juuri sen kulttuurissa. Tämä ei anna sille vain suurempaa vastustuskykyä ja estävyyttä vaan myös tekee sen osalliseksi sivistyneiden kansakuntien kansainsoikeudellista yhteisöstä, mikä korvaa aineellisen voiman[[voima]]n puuttumisen."

* "Ne eivät voi käydä sotaa[[sota]]a toisia valtioita[[valtio]]ita vastaan, eivät solmia rauhaa[[rauha]]a tai tehdä sopimuksen nojalla. Ne voivat siis yhdellä taholla sittenkin tehdä sopimuksia, nimittäin sen valtion kanssa, josta ne ovat riippuvaisia. harvoin käy niin, että jokin vieras valta on sopimuksen takaaja. Myös tällaista kuitenkin ilmenee. On tosin harvinaista, että tällainen takaaja tarttuu miekkaan pitääkseen sopimuksen voimassa."

* "[[Nuoriso]] kaikkein vähiten haluaa elää maan[[maa]]n päällä oman itsensä vuoksi, oma itsensä tarkoituksenaan. Se haluaa uhrautua - toisten ihmisten, isänmaan[[isänmaa]]n, ihmiskunnan hyväksi. Valtiosta[[Valtio]]sta, joka olisi tehnyt vain sen oman onnellisuuden vuoksi, se ei halua tietää mitään. Kaikkein tulee työskennellä[[työ]]skennellä ja tavoitella ihmiskunnan puolesta. Tämä on tavallisesti korkein [[päämäärä]] joka ei ainoastaan ole [[isänmaa]] ahtaiden rajojen tuolla puolen vaan myös nykyhetken tuolla puolen - se laajentaa näköpiiriä ajassa ja paikassa."

* "[[Valtio]] ja [[yhteiskunta]] ja ylipäätään kaikki toiminnan maailmanmaailmaan kuuluvat järjestelyt eivät siksi ole laitoksia, jotka ovat olemassa yksilön[[yksilö]]n tyydyttämiseksi, vaan kuten niitä pitää kutsua laitoksia siksi, että oikea olisi olemassa maan päällä, maailmassa[[maailma]]ssa."

* "Herrat tietävät, miten vallankumouksellisesti Sokrateen esiintyminen vaikutti Kreikkaan[[Kreikka]]an. Sen ydin oli subjektiivisen vapauden vaatimus - subjektin [[vapaus]] ratkaista oikeasta ja väärästä -[[moraali]]. Kristinuskossa[[Kristinusko]]ssa tämä on [[periaate]]. Tähän kristinuskon periaatteeseen liittyi siinä johtuva [[oppi]], että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaiset Jumalan[[Jumala]]n edessä. Siitä seuraa yleisen ihmisoikeuden oikeutus."

* "Tekoa[[Teko]]a ei ylipäänsä voi määritellä jonkin yleisen oikeuslauseen, eikä myöskään hyvien tarkoitusten pohjalta. Se on omni modo determinatum. Se tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat juuri sille ominaiset. Oikeuslausetta on sovellettava niiden mukaan. tarkoitustaTarkoitusta ja päämäärää on täsmennettävä niiden mukaisesti."

* "Subjektilla tulee kaikessa poliittisessa toiminnassaan olla periaatteet, näkemys kansakuntansa[[kansakunta]]nsa historiallisesti[[historia]]llisesti annetuista olosuhteista sekä itsessään että suhteessa toisiin kansakuntiin - hänen tulee neuvotella muiden kanssa, harkita itse, mitä kaikkea tämä hänen toiminnaltaan vaatii. [[Päätös]] pitää tehdä ja teon tapahtua tässä silmänräpäyksessä. [[Isänmaallisuus]] on silloin se intressi, joka ratkaisee. Mutta sen tulee silloin myös suunnata harkintaa, koska toiminnassa ei pidä olla mitään muuta intressiä kuin tämä."

* "Voidaan sanoa: kansakunnan tehtävä on toimia ihmiskunnan hyväksi[[hyvä]]ksi. Kosmopoliittisen intressin pitäisi siksi johtaa toimintaa. Mutta sellainen intressi on vailla järjellistä perustaa. Kukaan ei voi tietää, mitä [[ihmiskunta]] tahtoo[[tahto]]o, sillä kukaan ei tiedä nyt elävän ihmiskunnan tahtoa - eikä ihmiskunta totaalisuutena sitä paitsi ole vielä olemassa - se on syntymätön. Ihmiskunnan edut sisältyvät jokaisen kansakunnan etuihin, eli kunkin kansakunnan etu vaatii ottamaan huomioon, missä suhteessa se on muihin kansakuntiin. Kristillisten kansojen parissa tämä on tietoista ja valtioiden[[valtio]]iden järjestelmä kutoo parhaillaan verkkoaan maapallon ympäri - niin että eurooppalaiset[[eurooppa]]laiset kansat[[kansa]]t ovat riippuvaisia siitä, mitä tapahtuu Amerikassa, Intiassa[[Intia]]ssa, Kiinassa[[Kiina]]ssa, Japanissa[[Japani]]ssa ja Australiassa[[Australia]]ssa. Ja päin vastoin. Mitä kaikki nämä olosuhteet vaativat kansakunnilta - sen [[ihminen]] voi tietää - häneltä voidaan sellaista ainakin vaatia. Ja [[isänmaallisuus]] antaa näkemystä - kosmopoliittisuus intressikosmopoliittisuusintressi on tyhjää arvelua."

* "Poliittisen toiminnan yleinen mittapuu on se, mitä [[ihmiskunta]] on sillä saavuttanut. Mutta tämä taas testataan sillä, miten kukin tosiseikka on täyttänyt paikkansa historiassa[[historia]]ssa ja vastannut olemassa olevien historiallisten olosuhteiden vaatimuksiin. JJa lisäksi kullakin kansakunnalla on [[oikeus]] turvautua vain omaan mahtiinsa, omaan kunniaansa[[kunnia]]ansa. Mutta järkevää politiikkaa[[politiikka]]a on se, että kansakunnan etu olisi ihmiskunnan etu."

* "Pohjimmiltaan tämä on [[vanha]] tarina uhrautumisen ja nautinnonhalun välisestä taistelusta[[taistelu]]sta. [[Mies]] voi työskennellä jälkimaailman ja historian kunniaksi. Naiselle hetken tunnustuksen uhraaminen on vaikeampaa, sillä hänen mahtinsa on läsnäolevassa."

* "Jos [[yksilö]] sen sijaan asettaa ihmisrakkautensa, oikeudenmukaisuuden käsitteensä sen yläpuolelle, minkä tietää olevan valtion[[valtio]]n paras, silloin hän pettää isänmaansa[[isänmaa]]nsa. Jos hän tekee niin, koska ei tunne isänmaan todellista etua, hän on kelvoton valtion[[valtio]]n palvelija. Kaikki tämä tuntuu kovalta; mutta niin sen on oltava."

** Valtio-opin viimeisessä luvussa Snellman korosti, että kansakunnan [[voima]] ja arvostus eivät ole maailmanhistorian korkein [[laki]], vaan sitä on kansallishengen korkein kehitysmuoto, siveellisyys.

* "Eikö nyt siis pitäisi ottaa vielä [[askel]] eteenpäin ja väittää, että kansakunnalla, ei valtiolla[[valtio]]lla, on tehtävänsä ihmiskunnan puolesta ja että se täyttää tämän tehtävänsä."

* "Se arvelee, että kansakunnilla on [[oikeus]] olla olemassa itseään varten. Mutta tällä tavoinkin käsitettynä on itsestään selvää, että niiden tulee olla olemassa kehittääkseen itseään yleistä inhimillistä kulttuuria[[kulttuuri]]a, niiden tulee tehdä itsestään jäseniä yleisinhimillisen kehityksen ketjussa."

* "[[Suomi]] ei voita mitään väkivallalla, sivistyksen [[voima]] on sen ainoa pelastus."

* "Inhimillisestä heikkoudesta johtuu, että jokainen antaa mieluummin itse almun kuin maksaa valtiolle[[valtio]]lle verotuksessa määrätyn summan vähäosaisten auttamiseen. Ja kuitenkaan yksityiset toimenpiteet eivät voi saada aikaan läheskään sitä mitä hallituksen."

** Snellman vaati lehdessä suomen kielen aseman kohottamista.

* "Maailmankaikkeus on Jumalan[[Jumala]]n [[ajatus]]." <ref>Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989</ref>

* "Metsien säästäminen liikasahaukselta on väärä perusnäkemys. On eduksi koko maalle[[maa]]lle, jos metsät[[metsä]]t hakataan mahdollisimman tarkasti pois. Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus. - 1840<ref>http://www2.aamulehti.fi/extrakuvat/ekometsatalous_www.pdf</ref>

* "[[Oikeus]] ja [[kohtuus]] selvästi vaativat, että ainakin kaikki maan[[maa]]n tuomioistuimet käyttävät toimituskirjoissaan kumpaakin kieltä, asianomistajan toivomuksen mukaan. Rakentamalla muureja suomalaisen ja ruotsalaisen rahvaan välille edistettäisiin näet kaksijakoisuuden jatkumista, jonka [[teoria]] ja kokemus ovat osoittaneet vahingolliseksi kansojen kulttuurille[[kulttuuri]]lle ja sosiaaliselle kehitykselle."

* "Erityisesti yliopistoa[[yliopisto]]a koskee seuraava: opinnäytteet suomen kielellä ovat sallittuja ja jokaisen tiedekunnan ja konsistorin professorin[[professori]]n tulee arvostella niitä."

* "Yhteiskunnan sivistyneeseen luokkaan kuuluva [[nainen]] on puoliso miehelle, joka elää tieteen palveluksessa tai jolla on hoidettavanaan kansakunnan yleisiä asioita jne., ja tämän naisen kasvattamat lapset on tavallisesti sivistettävä samankaltaista toimintaa varten. Eikö silloin olekin nurinkurista, jos nainen ei voi käsittää puolisonsa tai lastensa tulevan toiminnan päämäärää[[päämäärä]]ä, ja kuinka masentavana täytyykään jalon mielen kokea tällainen tilanne. Sanalla[[Sana]]lla sanoen: myös nainen tarvitsee tietoa[[tieto]]a ihmiskunnan yleisistä pyrkimyksistä ja mielenkiintoa niitä kohtaan jotta hänet voitaisiin varjella rajoittuneilta henkisiltä harhaopeilta. Kun siis nainenkin iloisena[[ilo]]isena seuraa jokaista isänmaan[[isänmaa]]n kirjallisuuden [[kehitys]]- ja edistysaskelta, niin hän tietää jakavansa tämän tunteen kaikkien jalojen mielten kanssa, niiden joissa isänmaanrakkaus voimallisimmin elää."

* "Te olette sanomalehdissä jakailleet nuorisolle[[nuoriso]]lle ja vanhoille opettavaista, sivistävää, huvittavaa lukemista. Nuoruuden päivistä asti olette Te väsymättömällä hartaudella omittaneet kaikki hengenne voimat[[voima]]t tähän työhön[[työ]]hön. Täten ovat teidän kirjalliset[[kirja]]lliset rientonne paremmin kuin kenenkään muun enäntäneet Suomalaisen Kirjallisuuden ystäväin[[ystävä]]in lukumäärää."

* "On siis pakko tunnustaa, että [[kieli]] on elementti, jossa kansallinen erikoisuus ilmeisimmin elää ja liikkuu, ja että jokainen [[kansakunta]] on sisällyttänyt kieleensä varhaisimman sivistystyönsä ja edelleenkin heijastelee siinä henkistä kehitystänsä[[kehitys]]tänsä, sen hienoimpiakin vivahduksia. Yhtä läheisesti kuin lapsessa kuuluvat yhteen [[puhe]]- ja ajatuskyky[[ajatus]]kyky, yhtä läheisesti liittyy kansakuntien koko henkinen [[elämä]] niiden kieleen. Arvellaan ehkä: äänne kuin äänne, [[kieli]] kuin kieli, ne vain ilmaisevat eri tavoin samoja ajatuksia. Mutta [[ihminen]] ei ilmaise sanoissaan vain ajatuksiaan, hän uskoo[[usko]]o ja tuntee, tietää ja tahtoo[[tahto]]o sanoissaan, hänen ajatuksensa, hänen koko järjellinen olemuksensa liikkuu ja elää kielessä. Kuinka siis voisikaan kansakunnan henkisyys ilmaista itseään millään muulla kielellään kuin omalla?"

* "Pienellä kansalla[[kansa]]lla ei ole mitään kohtaloita[[kohtalo]]ita, joiden ylle se ei pysty kohoamaan itsessään kehittämällä itseään."

* "[[Kieli]] on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on suomen kieli, jota ruotsinkieliset opetelkoot."

* "Se joka palvelee isänmaataan[[isänmaa]]taan, palvelee myös ihmiskuntaa[[ihmiskunta]]a. Mitä paremmin kansakunnat hoitavat asioitaan, sitä enemmän ihmiskunta kehittyy ja kukoistaa. Kukaan muu ei osaa hoitaa meidän asioitamme paremmin, emmekä mekään muiden asioita. Itsenäisten maiden sisäinen [[kehitys]] on siis koko ihmiskunnan kehitystä, jota lisäksi voidaan tukea reilulla kansainvälisellä yhteistyöllä[[yhteistyö]]llä. Kansallinen etu ei ole kansainvälisyyden vastakohta, vaan esimerkiksi turvallisuudessa, kaupassa ja ympäristöasioissa[[ympäristö]]asioissa yhteistyö on myös kansallisen edun mukaista."<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9284741 Yle.fi − "America First" ja Suomi myös? Yle kysyi puolueilta[[puolue]]ilta, onko oma [[kansa]] aina etusijalla]</ref>

* "Aseeton[[Ase]]eton [[kansa]] on kelvoton." <ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001952745.html Iltasanomat.fi − Suomalaiskenraalit: Naton ei ole pakko puolustaa Eurooppaa[[Eurooppa]]a – ”Trump laukaisi totuuden”]</ref>