Ero sivun ”Pentti Haanpää” versioiden välillä

'''Pentti Haanpää''' (s. 14. lokakuuta 1905, [[w: Pukkila|Pulkkila]] – k. 30. syyskuuta 1955, [[w:Pyhäntä|Pyhäntä]]) oli [[suomalainen]] [[kirjailija]]. Hänet palkittiin [[w:Pro Finlandia|Pro Finlandia]] -mitalilla vuonna [[w:1948|1948]].

* Vaikka kyllä te siellä Hirosimassa, vai missä se oli, järjestitte niille vinosilmille aikamoisen helvetin. Välähdys vain ja auringon kuumuuden paahde alas maan[[maa]]n päälle. Hehtaarikaupalla taloja[[talo]]ja kasaan ja tuhansittain ihmisiä siinä silmänräpäyksessä kuoleman[[kuolema]]n viikatemiehen eteen. Siinä meni hyvempää ja huonompaa, jumalista akankuvatusta, lieneehän niitä kaikilla maailmassa[[maailma]]ssa, ja kadulla leikkivää lapsivintiötä. Kaikki ne kärventyivät kuin kärpäset kesken arkisten askareittensa teidän tuohikäiverönne tulessa. Eivätkä nuo monet vainajat sinulle koskaan kummittele? Minua ainakin arveluttaisi pyyhkäistä niin paljon elämää[[elämä]]ä maan pinnalta yhdellä sivalluksella. (1950)<ref name=atomi>Pentti Haanpää, ''Atomintutkija Fulmarin tapaus'' 6 ja 7/13 sivua, Atomintutkija ja muita juttuja (1950)</ref>

* Te olette meidän silmissämme oikeita arkkiroistoja, niitä kovaksi keitettyjä poikia. Ryöväri, joka puukko tai pyssykolju kourassa vaanii nurkan takana yhtä ainoaa lähimmäistään, on viaton lapsukainen teidän rinnallanne. Te sen sijaan: Kokonainen [[kaupunki]], satatuhatta, lapsineen[[lapsi]]neen ja imeväisineen yhdessä välähdyksessä tuonelaan.(1950)<ref name=atomi>Pentti Haanpää, ''Atomintutkija Fulmarin tapaus'' 6 ja 7/13 sivua, Atomintutkija ja muita juttuja (1950)</ref>

* Wuhanin yliopiston[[yliopisto]]n [[professori]] puhui:

:”Kiinan”[[Kiina]]n maanomistusuudistuksen tarkoituksena on muuttaa tilainherrain omistus talonpoikain omistukseksi..." <br>

:"Mutta he omistivat 80 % maasta ja vuokraviljelijät maksoivat heille 60-80 % vuodentuloksista, viljasta. Korko oli 10 % ja se oli maksettava kuukausittain. Tämän lisäksi he siirsivät ja sälyttivät kaikki [[verot]] talonpoikain niskoille. Tilanherrain käsissä[[käsi]]ssä oli kaikki [[valta]] ja [[voima]]. Käytännöllisesti katsoen he voivat rangaista ketä tahansa, mistä tahansa ja millä tavoin tahtoivat. Heillä oli käytössään sekä laillisia että laittomia aseellisia[[ase]]ellisia voimia, rosvojoukkoja..."<br>

:"Maanomistusuudistusta ei voida panna toimeen pelkästään hallinnollisin määräyksiin nojaten. Tilanomistajat eivät suikaansuinkaan vapaaehtoisesti hävitä omaa luokkaansa. He koettavat kaikin keinoin – juuri sillä hetkelläkin – vastustaa hallituksen määräyksiä." <br>

::Tiedot, jotka tulivat Wuhanin yliopiston sosiologian professorin suun[[suu]]n kautta, saavat kuulijan hieman ällistelemään. Usein kuultu selvä ja tarkka [[määritelmä]] ”ennen vapautusta” ja ”vapautuksen jälkeen” jollakin tavoin himmenee ja levenee. Vapautus ei olekaan yksinomaan menneisyyteen, ja historiaan[[historia]]an kuuluva tapahtuma. Se on vielä parastaikaa käynnissä, se on jatkuvaa tapahtumista.(1954)<ref name=Kiina>Pentti Haanpää, '' Kiinalaiset jutut'' (1954)</ref>

*"Enimmäkseen tämä [[kansa]] ei ole koskaan rakastanut ruununleivissä oloa, vaan katsonut silloin kantavansa orjuuden iestä, kärsivänsä linnarangaistusta ja elävänsä koiran[[koira]]n elämää[[elämä]]ä."{{Suuri Sitaattisanakirja-lähde}}

*"Kuopassaan kyyröttelevä [[sotilas]] oli ehkä köyhä [[mies]]. Hän ei ehkä omistanut palaakaan tuollaista peltoa, jota pommit nyt repivät, ei huoneita, jotka nyt pirstoutuivat ja paloivat poroksi, eikä metsääkään[[metsä]]äkään, josta vihollisen tykkien suutulet nyt pursuilivat. Ja kuitenkin tämä oli hänen maansa. Täällä hän oli kasvanut, täällä taistellut leipäpalasestaan. Hänelle paahtoi kesän[[kesä]]n [[aurinko]] ja loisti talven [[lumi]], hänelle viheriöitsi maa ja humisi metsä tuulessa. Hänen maansa. Täällä kuului suomalainen [[sana]] joka iskee suoraan sydämeen. Kaikki he olivat täällä, koko kansa, ja kantoivat suomalaisen rodun kuormaa. [[Isänmaa]] - se oli liian korea sana, jota hän ei koskaan käyttänyt eikä sitä nytkään kuullut hänen huuliltaan. Mutta syvällä hänessä asui [[tunne]], että hän on tämän maan rintaperillisiä. Olisiko hän muuten kestänytkään pakkasta ja tykkitulen paahdetta, kyyröttänyt sitkeästi kuopassaan silmät[[silmä]]t valvomisesta punaisena!" - Korpisotaa (1940)