Ero sivun ”Johan Ludvig Runeberg” versioiden välillä

123 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Wikiaineistossa olevat kokonaiset runot ja Wikipediasta kopioidut lähteet pois)
[[Kuva:Johan Ludvig Runeberg.gif|thumb|Johan Ludvig Runeberg.]]
 
'''Johan Ludvig Runeberg''' (5. helmikuuta 1804 [[Pietarsaari]] – 6. toukokuuta 1877 [[Porvoo]]) oli [[suomalainen]] [[runoilija]], [[opettaja]], toimittaja ja [[professori]]. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi[[ruotsi]]ksi kirjoittamansa työt[[työ]]t vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä [[Elias LönnrotinLönnrot]]in kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa[[kulttuuri]][[kansa]]a. Runebergin tunnetuimpia teoksia ovat Maamme-laulun ja Porilaisten marssin sanat.
 
=== Lausuntoja ===
* ”Snellman on aina iskenyt kirveensä kiveen, mutta hänen ansionsa on se, että hän aina on iskenyt.”
 
* ”Tänne [[minä]] tulin korkeasti oppineena maisterina luullen olevani joku, mutta vasta täällä Dreilick, synnintekijä ja publikaani, opetti minulle, mitä on olla [[ihminen]].”
 
* ”Liehittely ja flirtti, lirunlaru ja roska.”
== Runoista ==
=== ''Vänrikki Stoolin tarinat'' ===
* ”Älyä”[[Äly]]ä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan, [[pää]] huono oli”, arveltiin, ”mut [[sydän]] paikallaan.”
** "Sven Dufva", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])
 
* ”Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen, äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen[[hetki]]nen! Noin [[suomalainen]] taistelee, se vasta soturi. Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."”
**"Sven Dufva", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])
 
* ”Miss’ ankarimmin luodit soi, taajimmin tulta salamoi, en sinnä käymätt’ olla voi tiet’ isäin[[isä]]in astumaan.”
** "Sotilaspoika", ''Vänrikki Stoolin tarinat'' (suom. [[:w:Paavo Cajander|Paavo Cajander]])
 
=== ''Salaminin kuninkaat'' ===
* Kaikk’ ompi vaiheenalaista ja pettävää,<br/>Vaan [[oikeus]] on muuttumaton ainiaan.
** Leontes näytelmässä[[näytelmä]]ssä ''Salaminin kuninkaat'' (1880, suom. [[K. Kiljander]])
 
=== ''Lyyrillisiä runoelmia'' ===
* [[Tuuli]] yltyy riehumaan,<br/>Mastot täyttyy purjeillaan,<br/>Laiva lähtee kaukoteille,<br/>Herra ties kons’ ehtii meille!
** ”Merimiehen morsian”, ''Lyyrillisiä runoelmia'' 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä [[Fredrika Wilhelmina CarstensinCarstens]]in romaanin[[romaani]]n ''Murgrönan'' yhtenä mottona.
 
* Näin ruusun[[ruusu]]n, suvipäivän lapsosen,<br/>Kukassa loistavan ens’ aikojaan,<br/>Punaisna poski, umpuss’ uneillen<br/>Viattomuudestaan ja rauhastaan[[rauha]]staan.
** ”Kukan kohtalo”, ''Lyyrillisiä runoelmia'' 1 (1885, suom. Kaarlo Forsman), myös ruotsinkielisenä Fredrika Wilhelmina Carstensin romaanin ''Murgrönan'' yhtenä mottona.
 
=== ''Saarijärven Paavo'' ===
* ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi”.
** Paavon [[vaimo]] miehelleen runossa ''Saarijärven Paavo'' (''Maamme kirja'', 1876, suom. [[Johan Bäckwall]]).
 
* ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään[[leipä]]än puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät, mutta tulon toivon[[toivo]]n taivahasta”.
** Paavo vaimolleen.
 
* ”Vaimo, vaimo! ''sit’'' ei [[kuri]] saada, jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme”naapurimme."
** Paavo vaimolleen.
 
28 778

muokkausta