Ero sivun ”K. J. Ståhlberg” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
fix
Rivi 1:
{{Wikipedia}}
[[Tiedosto:Kaarlo Juho Ståhlberg.jpg|225pxthumb]]
 
'''Kaarlo Juho Ståhlberg''' (ristimänimeltään Carl Johan, 28. tammikuuta 1865–221865 – 22. syyskuuta 1952) oli Suomen ensimmäinen presidentti (1919–1925). Ståhlberg toimi eduskunnan puhemiehenä vuonna 1914. Suomen itsenäistyttyä hän oli eräs tasavaltalaisten johtohenkilöistä. Hän oli 1918 perustetun Korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäinen presidentti. Ståhlberg vaikutti perustuslakikomitean puheenjohtajana merkittävästi Suomen uuden perustuslain (vuoden 1919 Hallitusmuoto) sisältöön. Ståhlberg oli 1930-luvulla liberaalista kansanpuoluetta edeltäneen Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana.
 
Hän oli juristi ja julkisoikeuden tutkija sekä Nuorsuomalaisen Puolueen johtohenkilöitä - "varpusten" siiven henkinen johtaja. Ståhlberg oli Haminan kaupungin valitsema valtiopäivämies säätyvaltiopäivien porvarissäädyssä.
 
Ståhlberg oli senaattori ja toimi niin sanotun Mechelinin senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä (= kauppa- ja teollisuusministerinä) 1905-1907. Hän erosi koska ei voinut hyväksyä eduskunnan muotoilemaa, kauppa- ja teollisuustoimialan piiriin kuuluvaa jyrkkää alkoholin kieltolakia.
 
Ståhlberg toimi eduskunnan puhemiehenä vuonna 1914. Suomen itsenäistyttyä hän oli eräs tasavaltalaisten johtohenkilöistä. Hän oli 1918 perustetun Korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäinen presidentti. Ståhlberg vaikutti perustuslakikomitean puheenjohtajana merkittävästi Suomen uuden perustuslain (vuoden 1919 Hallitusmuoto) sisältöön. Hänet valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä Eduskunnan suorittamassa vaalissa. Ståhlberg toimi presidenttinä vuosina 1919 - 1925.
 
Ståhlberg olisi voitu valita uudelle kaudelle vaalissa 1925 , mutta hän ei suostunut ehdokkaaksi haluten varjella demokratiaa pitkäaikaisilta johtajilta. Vuosien 1931 ja 1937 presidentinvaaleissa hän sai 149 ja 150 ääntä 300:sta, 151 ääntä olisi riittänyt valintaan. Ståhlberg oli ehdokkaana vielä Eduskunnan suorittamassa presidentinvaalissa vuonna 1946.
 
Ståhlberg oli 1930-luvulla liberaalista kansanpuoluetta edeltäneen Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana. Ståhlberg oli liberaali.
 
Lapuan liike kyyditti 14. lokakuuta 1930 Kaarlo Juhon ja tämän vaimon Ester Ståhlbergin Joensuuhun saakka, koska Kaarlo Juho Ståhlberg oli esiintynyt oikeistoradikaalia toimintaa vastaan. Muilutusta vastaan nousi yleinen mielipide ja operaation suunnittelusta epäilty Suomen armeijan pääesikunnan päällikkönä toiminut kenraalimajuri Wallenius joutui eroamaan.
 
{{wikipedia}}
 
 
 
==Lainauksia==
 
== Laudahsuksia==
* "Suomen kansanedustajat, Suomen kansan eduskunnan perustuslain mukaan tekemää päätöstä on minun noudatettava. Minun on ryhdyttävä Suomen tasavallan presidentin vastuunalaiseen toimeen. Teen sen syvästi tuntien, että eduskunnan Suomen kansan puolesta minulle osoittama luottamus velvoittaa ja tehtävääni koetan voimieni mukaan täyttää ohjeenani Suomen laki ja Suomen maan ja kansan menestys. - Vaaranalainen on maamme asema. Puolustamista ja vakaannuttamista kaipaavat sekä ulkonainen turvallisuus, että sisäiset olot. Äskettäin vahvistetulla hallitusmuodolla on luotu luja pohja maailman historiallisten tapausten ja Suomen kansalaisten mainehikkaiden töiden kautta itsenäiseksi kohonneen Suomen olemassaololle sekä täysin omintakeiselle valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle elämälle. Elinehtona kuitenkin on, että kaikki hyökkäykset maan sisäistä turvallisuutta sekä sisäistä oikeusjärjestystä ja laillista valtiovaltaa vastaan torjutaan ja että sitä varten tarpeellisista keinoista huolta pidetään. - (01:30) Mutta samalla on vaadittava, että julkisissa toimissa olevat tekevät tehtävänsä niin, että jokainen kansalainen tuntee nauttivansa laillista oikeusturvaa. Ja valtion toimenpiteillä eduskunnan ja hallituksen yhteistoimin sekä vapaalla kansalaistoiminnalla on rakennettava valtiollista ja yhteiskunnallista eheyttä, joka tuo lujuutta myöskin ulospäin. - Jos tämä onnistuu ja jos sen ohella täydellä todella ryhdytään siihen voimaperäiseen vakavaan rauhantyöhön, jota nyt tarvitaan kaikilla julkisen ja yksityisen elämän aloilla niin maamme, siihen varmasti luotan, voi eläen sovussa ja hedelmällisessä vuorovaikutuksessa muiden valtojen kanssa täyttää paikkansa oikeusvaltiona ja kansamme sivistyskansana, kohottaen olojamme nykypolven tarpeiden tyydyttämiseksi tulevien sukupolvien hyväksi."
**K. J. Ståhlbergin virkaanastujaispuhe
Rivi 27 ⟶ 11:
**Tultuaan Oulun lyseon konventtiin 16-vuotiaana koululaisena 1881 K. J. Ståhlberg antoi ensimmäisen kirjoituksensa Toivon Tähteen: Vähän mietelmiä kunnianhimosta
 
== Ståhlbergista sanottua ==
 
* ”Aika"Aika tekee Ståhlbergille oikeutta”oikeutta"
 
** Presidentti Urho Kekkonen
==Ståhlbergista sanottua==
 
* ”Aika tekee Ståhlbergille oikeutta”
**Presidentti Urho Kekkonen
 
== Lähteet ==
Rivi 38 ⟶ 19:
* Juha Mononen (2009): ''War or Peace for Finland? Neoclassical Realist Case Study of Finnish Foreign Policy in the Context of the Anti-Bolshevik Intervention in Russia 1918 – 1920''. [Pro gradu -tutkielma]
* Salokangas, Raimo: ''Itsenäinen tasavalta''. Teoksessa: {{Kirjaviite| Tekijä=Zetterberg, S. (toim) |Nimike=Suomen historian pikkujättiläinen| Sivu= 597–658| Julkaisija=WSOY| Vuosi=2003| Tunniste= ISBN 951-0-27365-1}}
 
 
{{Suomen presidentit}}
{{Suomen pääministerit}}
 
{{DEFAULTSORT:KallioStåhlberg, KyöstiK. J.}}
[[Luokka:Suomen presidentit]]
[[Luokka:Suomen pääministerit]]
[[Luokka:Kuolleet henkilöt]]