Versio 6. helmikuuta 2017 kello 20.11 muokkaa Igorin kana (keskustelu \| muokkaukset) 52 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 7. helmikuuta 2017 kello 10.53 muokkaa kumoa Smaug the Golden (keskustelu \| muokkaukset) ylläpitäjät 2 695 muokkausta fix, Wikipediasta kopioituja juttuja pois Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Wikipedia~~\|Väinö Tanner~~}}▼ [[Tiedosto:Väinö-Tanner.jpg\|thumb]] '''Väinö Alfred Tanner ''' (12. maaliskuuta 1886, ~~[[w:~~Helsinki~~\|Helsinki]]~~ – 19. huhtikuuta 1966, ~~[[w:Helsinki\|~~Helsinki]]) oli merkittävimpiä suomalaisia poliitikkoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hän oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja 1918–1926 ja 1957–1963, Suomen pääministeri 1926–1927 ja ministeri useissa hallituksissa 1937–1944, muun muassa ulkoministeri talvisodan aikana. Tanner oli myös yksi pitkäaikaisimmista kansanedustajista, senaattori Tokoin senaatissa vuonna 1917 ja SDP:n presidenttiehdokas 1925, 1931 sekä 1937. Vuosina 1946–1948 hän oli vankilassa sotasyyllisyydestä tuomittuna, mutta palasi vielä vanhoilla päivillään politiikkaan. Poliittisen uransa ohella Tanner oli Osuusliike Elannon toimitusjohtaja 1915–1946.▼ ▲{{Wikipedia\|Väinö Tanner}} ▲'''Väinö Alfred Tanner ''' (12. maaliskuuta 1886, [[w:Helsinki\|Helsinki]] – 19. huhtikuuta 1966, [[w:Helsinki\|Helsinki]]) oli merkittävimpiä suomalaisia poliitikkoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hän oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja 1918–1926 ja 1957–1963, Suomen pääministeri 1926–1927 ja ministeri useissa hallituksissa 1937–1944, muun muassa ulkoministeri talvisodan aikana. Tanner oli myös yksi pitkäaikaisimmista kansanedustajista, senaattori Tokoin senaatissa vuonna 1917 ja SDP:n presidenttiehdokas 1925, 1931 sekä 1937. Vuosina 1946–1948 hän oli vankilassa sotasyyllisyydestä tuomittuna, mutta palasi vielä vanhoilla päivillään politiikkaan. Poliittisen uransa ohella Tanner oli Osuusliike Elannon toimitusjohtaja 1915–1946. Tanner toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1910, 1914, 1919–1927, 1930–1945, 1951–1954 ja 1958–1962. Presidentin valitsijamies hän oli vuosina 1950, 1956 ja 1962 ja presidenttiehdokkaana 1919, 1925, 1931. Tanner on Veikko Vennamon ja Paavo Väyrysen ohella ainoa poliitikko, joka on ollut ehdokkaana kolmissa presidentinvaaleissa tulematta kertaakaan valituksi. Honka-liiton hajottua Tanneria pyydettiin uudeksi ehdokkaaksi mutta hän kieltäytyi vedoten sairaalloisuuteensa ja ehdokkaaksi tuli Rafael Paasio, SDP:n tuleva puheenjohtaja (1963–1975). Tanner hoiti keväällä ja kesällä 1927 sairauslomalla olleen presidentti Relanderin sijaisena presidentin tehtäviä. ~~== Lainauksia ==~~ == Lausahduksia == * "Minä luulen tulkitsevani kaikkien täällä olevien yksimielisen ajatuksen, kun sanon, että meidän ei ole vapaaehtoisesti suostuttava minkäänlaisiin kansalaisvapauden rajoittamisiin, esitettäköön niiden hyväksi kuinka kauniita perusteluja tahansa. (Hyvä! Hyvä!) Kaikkein vähimmän on meidän puoleltamme suvaittava edes mahdollisuutta tukea ja edistää semmoisia suunnitelmia, jotka jollakin tavalla horjuttaisivat kansanvaltaista ja parlamenttaarista hallitusjärjestelmäämme." ** Tanner haki tukea puoluekokoukselta ajatuksilleen kansanvallan asemasta aikansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Rivi 56 ⟶ 53: * "Olen aina ollut pessimisti ennen päätöksen tekoa, mutta kun päätös on tehty, olen optimisti." == Tannerista sanottua == ... Jokainen huomaa Tannerin suuren asiallisuuden, järkevyyden ja tyyneyden. Ne ovat todella ihmeteltävät. Hänen esityksensä ovat aina laaditut huomioonottamalla niiden toteuttamismahdollisuuksia. Oikea "beräknaava" luonne. Hänen havaintokykynsä on tarkka ja terävä... Mutta Tannerin tyyneys ei ole kuolleen meren tyyneyttä. Tässä tyynessä lahdessa jos missään "se kala kutee", tasaisesti, myöntelevästikin Tanner ajaa asioita, ylen kuivakiskoisesti... Hänen kärsivällisyytensä on pitkällinen ainoastaan sen vuoksi, että se sitten loppuisi sitä jyrkemmin. Hänen myrskynsä ovat peljättäviä juuri sen vuoksi, että ne tulevat pitkäin poutain perästä äkillisinä, räjähtävinä. Niin keväällä Helsingissä valtiopäivillä, niin täällä useitakin kertoja. Suomen valtuuskunnan toinen sosialidemokraattien edustaja Väinö Voionmaa kirjaili päiväkirjaansa omat luonnehdintansa suomalaisten valtuuskunnan jäsenistä. Voionmaan arvio Tannerista oli sekä pitkä että värikäs ja hän kirjoitti puoluetoveristaan seuraavasti. == Lähteet == {{Viitteet}}▼ http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=V2 {{Kansallisbiografia\|id = 635\|nimi = Tanner, Väinö (1881–1966)\|tekijä = Jaakko Paavolainen \|vapaa=\|ajankohta = 16.9.1997}} === ~~Kirjallisuutta~~Viitteet === ▲{{Viitteet}} ''Kuin kallioon hakattu – Väinö Tannerin juhlakirja'' (Tammi 1956) Risto Niku: ''Kahdeksan tuomittua miestä'' (Edita 2005) Yrjö Soini: ''Kuin Pietari hiilivalkealla'' (Otava 1956) Yrjö Soini: ''Toinen näytös − entä kolmas?'' (Karisto 1968) Jaakko Paavolainen: ''Väinö Tanner 1–4'' (Tammi 1977–1989) [[Lasse Lehtinen]] & [[Hannu Rautkallio]]: Kansakunnan sijaiskärsijät (WSOY, 2005) Hannu Rautkallio & Lasse Lehtinen: Väinö Tannerin unohdetut päiväkirjat 1943-1944 (Paasilinna, 2011) {{Suomen pääministerit}}

Ero sivun ”Väinö Tanner” versioiden välillä