|
== Lainauksia ==
* "Edessä olevien ratkaisujen hetkellä tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tullut siihen vakaumukseen, että kansani pelastus velvoittaa minut löytämään nopean poispääsyn sodasta. Yleisen sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa kehitys supistaa yhä selvemmin Saksan mahdollisuuksia antaa meille varmastikin vielä koittavina suuren hädän hetkinä ajoissa ja riittävää apua, jota me välttämättä tarvitsemme ja jonka Saksa uskoakseni meille tahtoisi vilpittömästi suoda. (…) Tiemme erkanevat ilmeisesti hyvinkin pian. Mutta saksalaisten aseveljiemme muisto tulee täällä elämään. Suomessahan saksalaiset eivät olleet vieraan väkivallan edustajia, vaan auttajia ja aseveljiä. (…) Velvollisuuteni on johtaa kansani pois sodasta. Omasta tahdostani en voi enkä tahdo kääntää aseitamme, joita meille on niin runsain käsin toimitettu, saksalaisia vastaan. Minä toivon, että Te, vaikkakaan ette voisi hyväksyä kirjettäni, kuitenkin samalla tavoin kuin minä ja kaikki suomalaiset toivotte ja yritätte toimia siten, että nykyisten olojen purkaminen voisi tapahtua ilman kaikkia mahdollisia kärjistämisiä."
* "Suomen hallitus ei halunnut sotaa, päinvastoin se pyrki sitä välttämään. Mutta olosuhteet ja tapahtumien pyörteet olivat voimakkaammat kuin se. Olimme kuin myllynkivien välissä."
=== Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa ===
Kansalaiset, rauhaa rakastava kansamme, joka toista vuotta on jännittänyt voimansa äärimmilleen rakentaakseen maansa
edellisen sodan jäljiltä on taas joutunut raa'an hyökkäyksen kohteeksi. Jälleen on vihollinen tunkeutunut alueellemme surmaten lentoaseellaan rauhallisia kansalaisia. Jo heti Neuvostoliiton ja Saksan sodan puhjettua tapahtui Neuvostoliiton taholta lukuisia rajaloukkauksia. Eilisestä alkaen on Neuvostoliitto ilman antamaamme aihetta suorittanut säännöllisiä, laajoja sotatoimia maamme kaikissa osissa ja tapansa mukaisesti kohdistanut ne siviiliväestöä vastaan. Näin on alkanut toinen puolustustaistelumme. Neuvostoliiton uusi hyökkäys Suomeen on ikään kuin päätepiste politiikalle, jota se on Moskovan rauhanteosta lähtien harjoittanut ja jonka tarkoituksena on ollut maamme itsenäisyyden tuhoaminen ja kansamme orjuuttaminen.
Jäätyämme talvisodassa vaille sotilaallista apua meidän oli pakko 13.3.1940 solmia rauha, joka tuntui raskaalta. Rauhan ehdoista saatoimme oivaltaa, mitkä olivat NL:n perimmäiset tarkoitukset. Uusi raja määrättiin sellaiseksi, että Suomen puolustusmahdollisuudet hävitettäisiin. Neuvostoliitto hankki rauhanteossa itselleen sotilaallisesti edullisen lähtöaseman uuden hyökkäyssodan varalta. Tehdäkseen Suomen täysin suojattomaksi, NL vaati Hangon meritukikohtaa ja Sallan radan rakentamista. (4:25) Rauhanneuvottelujen yhteydessä NL ilmoitti, että tehty sopimus täysin tyydyttää NL:n vaatimukset. He katsoivat sen takaavan Leningradin turvallisuuden, jonka varmentamiseksi Neuvostoliitto sotatoimiin ilmoitti ryhtyneensäkin. Samoin venäläiset neuvottelijat vakuuttivat, että rauhansopimus takaa Laatokan luoteispuolitse kulkevan radan turvallisuuden. Niin ikään neuvottelijat vakuuttivat, että se miten Suomi sisäpoliittiset ja ulkopoliittiset asiansa hoitaa ja ratkaisee on täydellisesti sen omassa vallassa. Vaikka me olimmekin saaneet kipeitä kokemuksia kuinka vähän NL:n taholta annettu sana ja tehty sopimus merkitsevät, olisimme kuitenkin odottaneet, että edes jossain määrin olisi sanasta pidetty kiinni. Välittämättä lupauksistaan Neuvostoliitto esitti vaatimuksia Suomen ulkopolitiikan suunnan suhteen.
Käytyjen taistelujen ja suurten menetysten jälkeen ja vailla kenttävarustusten tukea Suomi oli täysin suojaton NL:n mahdollista hyökkäystä vastaan. Turvatakseen jollakin tavoin maamme olemassaoloa Suomen hallitus pyrki keskusteluun saadakseen aikaan pohjoismaisen puolustusliiton. NL esitti jyrkän vastalauseensa väittäen sen olevan ristiriidassa rauhansopimuksen kanssa. Saman ulkopoliittisen kysymyksen johdosta NL vielä kolme kertaa uhkaavassa sävyssä puuttui itsemääräämisoikeuteemme. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että mainittu puolustusliitto-ajatus ei suinkaan ollut tähdätty ketään vastaan, vaan tarkoitettu ainoastaan suojaamaan näitä veljeskansoja. Vastoin kaikkia kansainvälisiä tapoja Neuvostoliiton diplomaattinen edustusto Suomessa on harjoittanut puuttumista Suomen sisäisiin oloihin ja vakoilua. Sekä lähetystönsä avulla että käyttäen hyväkseen Suomen kansalaisia, jotka ovat olleet suostuvaisia vaihtamaan isänmaansa Juudaksen hopearahoihin, NL on pyrkinyt häikäilemättömästi sekaantumaan Suomen sisäisiin asioihin. Tukemalla Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden seuran kumouksellista toimintaa, jota yllytettiin ja johdettiin Moskovasta käsin, NL pyrki kypsyttämään Suomen samanlaatuiseen kehitykseen, jonka se oli saanut aikaan Baltian maissa.
Neuvostoliitto on tehnyt yrityksiä puuttua jopa sisäisiin henkilökysymyksiinkin. NL:n propagandatoiminta ja vakoilutoiminta Suomessa tuli yhä häikäilemättömämmäksi. Viimeisin osoitus julkeudesta on aivan äsken NL:n viralliselta taholta tehty esitys, että muuan vakoilusta Suomen suurimman vakoilujutun yhteydessä tuomittu vapautettaisiin ja päästettäisiin NL:oon.
NL:n poliittiset ja taloudelliset vaatimukset yli rauhansopimuksen ehtojen ulottuivat monille eri aloille ja kävivät Suomen turvallisuuden kannalta yhä arveluttavammiksi. Muun muassa NL vaati, että Ahvenanmaa oli demilitarisoitava. NL esitti myös vaatimuksensa Petsamon nikkelikaivoksiin. Kolmas arveluttava vaatimus koski sotilaallisia rautatiekuljetuksia Suomen alueen kautta Hangon vuokra-alueelle. (11:30) Samaan aikaan NL pyrki taloudellisti heikentämään vastustuskykyämme. Se vaati luovutettavaksi huomattavan määrän rautatiekalustoa, se vaati korvauksia luovutetuilta alueilta pois siirretyistä tai hävitetyksi väitetystä omaisuudesta, ulottaen korvausvaatimuksensa myöskin Hangon vuokra-alueelta siirrettyyn omaisuuteen. Edelleen vaati NL Vuoksessa olevaa Vallinkoskea, joka kiistattomasti on kokonaan Suomen puolella. Lukuisissa tapauksissa meidän oli pakko suostua NL:n vaatimuksiin, toisissa olivat neuvottelut kesken uuden sodan puhjetessa.
Tottuneena pysymään antamassaan sanassa Suomen kansa tahtoi pitää sopimuksen, joka meidän Moskovassa oli ollut pakko tehdä. Lähdimme siitä, että koska elämme välittömässä Venäjän naapuruudessa, niin suhteet siihen oli saatava järjestetyksi. Rauhantahtoa osoittaaksemme ja siinä toivossa, että suostumalla vaatimuksiin olisi saatu avoin ristiriita torjutuksi, noudatimme suurta taipuisuutta. Taholtamme pyrittiin vuorovaikutukseen. NL:n taholta torjuttiin kaikki aloitteet. Samalla tavoin NL suhtautui hallituksen virallisiin lähentymispyrkimyksiin. Kaiken yllä esitetyn perusteella näkyy selvästi NL:n pyrkimyksien suunta. Suomen itsenäisyys oli tuhottava, joko sisäisten mullistusten tietä tai väkivaltaisesti kukistamalla. Kun sisäisen vallankumouksen tie näytti menneen umpeen kansamme valtavan vapauden rakkauden ja sisäisen eheytymisen vuoksi, päätti Neuvostoliitto lähteä ulkonaisen väkivallan tielle. Tässä tarkoituksesssa NL:n pää- ja ulkoasiain komissaari Molotov, Berliinin neuvotteluissa 12.-13.11.1940 vaati Saksalta vapaita käsiä päättää tilinsä Suomen kanssa ja likvidoida tämä maa.
Me olemme Saksan valtakunnankanslerille mitä syvimmässä kiitollisuudenvelassa siitä, että hän silloin päättävästi torjui NL:n vaatimukset. Suursodan syttymisestä lähtien on selvästi voitu todeta mitkä ovat NL:n pyrkimykset ja asenne tähän sotaan nähden. Neuvostoliitto näki mielihyvin sodan syttymisen ja on kaiken aikaa pyrkinyt siihen, että sota laajenisi ja jatkuisi mahdollisimman kauan niin, että Euroopan kansat ja jos mahdollista Euroopan ulkopuoliset kansat täten olisivat aineellisesti ja moraalisesti heikentyneet, niiden vastustuskyky bolsevistista kiihotusta vastaan vähentynyt ja ne tällä tavoin olisivat muodostuneet NL:n imperialistisille pyrkimyksille helpoksi saaliiksi. Häikäilemättömästi NL on eri tilanteita käyttänyt hyväkseen. Ja näin mekin jouduimme suurvaltasodan riehuessa muilla rintamilla yksinään taistelemaan ylivoimaa vastaan. Me emme vihaa NL:n paljon kärsineitä kansoja, mutta kaiken tapahtuneen jälkeen tuskin kukaan voi meiltä odottaa, että me pukeutuisimme surupukuun sen johdosta, että Molotov ja hänen kanssaan politiikasta vastuulliset piirit nyt ovat joutuneet oman shakaalipolitiikkansa uhreiksi.
Kun NL nyt on levittänyt sotatoimensa Suomen alueelle, on meidän velvollisuutemme puolustautua, ja me teemme sen päättäväisinä ja yksimielisenä kaikin käytettävissä olevin moraalisin ja sotilaallisin keinoin. Mahdollisuutemme selviytyä tästä taistelusta menestyksellisesti ovat tällä kertaa vallan toisenlaiset kuin viimeksi, jolloin yksin seisoimme idän suuren jättiläisen puristuksessa. Suur-Saksan valtakunnan sotavoimat, nerokkaan johtajansa valtakunnankansleri Hitlerin komennossa käyvät rinnallamme menestyksellistä taistelua meille tuttuja NL:n sotavoimia vastaan. Sen lisäksi eräät muut kansat ovat aloittaneet sotatoimet NL:a vastaan, niin että nyt on muodostunut yhtenäinen rintama Jäämereltä Mustalle merelle saakka. Nyt NL on joutunut lukumäärältään tasavertaiseen taisteluun, jossa meidän oman puolustussotamme onnistuminen on varma. Karaistuneet puolustusvoimamme käyvät yhtä rohkeina ja yhtä alttiina mutta paremmin aseistettuina kuin viime sodassa taisteluun isänmaan vapauden, kansamme elintilan, isiemme uskon ja vapaan yhteiskuntajärjestyksemme puolesta. Kaikkia elähdyttää tällä hetkellä talvisodan aikainen asevelihenki ja ohjaa luja päätös pyrkiä yhä suuremman oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen yhteiskunnassa. Luottamus puolustusvoimiimme ja sotamarsalkka Mannerheimiin on ehdoton. Kansalaiset. Vuosisadat ovat osoittaneet, että paikalle, minkä kohtalo on kansallemme antanut ei pysyväistä rauhaa ole voitu saavuttaa. Idän paine on aina ollut meitä vastassa, idän paineen helpottamiseksi, ikuisen uhan hävittämiseksi, tulevien sukupolvien elämän turvaamiseksi, me nyt käymme taisteluun ja meillä on tällä kertaa ehkä paremmat mahdollisuudet onnistumiseen kuin kenties milloinkaan ennen. Kohtalon herra, jonka käsissä kansamme elämä on, johdattakoon meitä ja vieköön taistelumme lopulliseen voittoon."
:: (Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa.)
|
