Ero sivun ”Risto Ryti” versioiden välillä

* "Suomen hallitus ei halunnut sotaa, päinvastoin se pyrki sitä välttämään. Mutta olosuhteet ja tapahtumien pyörteet olivat voimakkaammat kuin se. Olimme kuin myllynkivien välissä."

 

 

Jäätyämme talvisodassa vaille sotilaallista apua meidän oli pakko 13.3.1940 solmia rauha, joka tuntui raskaalta. Rauhan ehdoista saatoimme oivaltaa, mitkä olivat NL:n perimmäiset tarkoitukset. Uusi raja määrättiin sellaiseksi, että Suomen puolustusmahdollisuudet hävitettäisiin. Neuvostoliitto hankki rauhanteossa itselleen sotilaallisesti edullisen lähtöaseman uuden hyökkäyssodan varalta. Tehdäkseen Suomen täysin suojattomaksi, NL vaati Hangon meritukikohtaa ja Sallan radan rakentamista. (4:25) Rauhanneuvottelujen yhteydessä NL ilmoitti, että tehty sopimus täysin tyydyttää NL:n vaatimukset. He katsoivat sen takaavan Leningradin turvallisuuden, jonka varmentamiseksi Neuvostoliitto sotatoimiin ilmoitti ryhtyneensäkin. Samoin venäläiset neuvottelijat vakuuttivat, että rauhansopimus takaa Laatokan luoteispuolitse kulkevan radan turvallisuuden. Niin ikään neuvottelijat vakuuttivat, että se miten Suomi sisäpoliittiset ja ulkopoliittiset asiansa hoitaa ja ratkaisee on täydellisesti sen omassa vallassa. Vaikka me olimmekin saaneet kipeitä kokemuksia kuinka vähän NL:n taholta annettu sana ja tehty sopimus merkitsevät, olisimme kuitenkin odottaneet, että edes jossain määrin olisi sanasta pidetty kiinni. Välittämättä lupauksistaan Neuvostoliitto esitti vaatimuksia Suomen ulkopolitiikan suunnan suhteen.

 

Kun NL nyt on levittänyt sotatoimensa Suomen alueelle, on meidän velvollisuutemme puolustautua, ja me teemme sen päättäväisinä ja yksimielisenä kaikin käytettävissä olevin moraalisin ja sotilaallisin keinoin. Mahdollisuutemme selviytyä tästä taistelusta menestyksellisesti ovat tällä kertaa vallan toisenlaiset kuin viimeksi, jolloin yksin seisoimme idän suuren jättiläisen puristuksessa. Suur-Saksan valtakunnan sotavoimat, nerokkaan johtajansa valtakunnankansleri Hitlerin komennossa käyvät rinnallamme menestyksellistä taistelua meille tuttuja NL:n sotavoimia vastaan. Sen lisäksi eräät muut kansat ovat aloittaneet sotatoimet NL:a vastaan, niin että nyt on muodostunut yhtenäinen rintama Jäämereltä Mustalle merelle saakka. Nyt NL on joutunut lukumäärältään tasavertaiseen taisteluun, jossa meidän oman puolustussotamme onnistuminen on varma. Karaistuneet puolustusvoimamme käyvät yhtä rohkeina ja yhtä alttiina mutta paremmin aseistettuina kuin viime sodassa taisteluun isänmaan vapauden, kansamme elintilan, isiemme uskon ja vapaan yhteiskuntajärjestyksemme puolesta. Kaikkia elähdyttää tällä hetkellä talvisodan aikainen asevelihenki ja ohjaa luja päätös pyrkiä yhä suuremman oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen yhteiskunnassa. Luottamus puolustusvoimiimme ja sotamarsalkka Mannerheimiin on ehdoton. Kansalaiset. Vuosisadat ovat osoittaneet, että paikalle, minkä kohtalo on kansallemme antanut ei pysyväistä rauhaa ole voitu saavuttaa. Idän paine on aina ollut meitä vastassa, idän paineen helpottamiseksi, ikuisen uhan hävittämiseksi, tulevien sukupolvien elämän turvaamiseksi, me nyt käymme taisteluun ja meillä on tällä kertaa ehkä paremmat mahdollisuudet onnistumiseen kuin kenties milloinkaan ennen. Kohtalon herra, jonka käsissä kansamme elämä on, johdattakoon meitä ja vieköön taistelumme lopulliseen voittoon."