Ero sivun ”Kalevala” versioiden välillä

4 164 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
→‎Sitaatteja: poistetaan kaikki tässä olleet suorat lainaukset Kalevalan tekstistä per poistoäänestyksessä käyty keskustelu
Ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Sitaatteja: poistetaan kaikki tässä olleet suorat lainaukset Kalevalan tekstistä per poistoäänestyksessä käyty keskustelu)
 
==Sitaatteja==
 
* Polvin maasta ponnistihe, <br> käsivarsin käännältihe. <br> Nousi kuuta katsomahan, <br> päiveä ihoamahan, <br> otavaista oppimahan, <br> tähtiä tähyämähän. <br> Se oli synty Väinämöisen, <br> rotu rohkean runojan <br> kapehesta kantajasta, <br> Ilmattaresta emosta. (1, 335–344)
* Tuo oli kaunis Pohjan neiti, <br> maan kuulu, ve'en valio. <br> Istui ilman vempelellä, <br> taivon kaarella kajotti <br> pukehissa puhta'issa, <br> valke'issa vaattehissa; <br> kultakangasta kutovi, <br> hope'ista huolittavi <br> kultaisesta sukkulasta, <br> pirralla hope'isella. <br> Suihki sukkula piossa, <br> käämi käessä kääperöitsi, <br> niiet vaskiset vatisi, <br> hope'inen pirta piukki <br> neien kangasta kutoissa, <br> hope'ista huolittaissa. (8, 1–16)
* Susi juoksi suota myöten, <br> karhu kangasta samosi; <br> suo liikkui suen jälessä, <br> kangas karhun kämmenissä: <br> siihen nousi rautaruoste <br> ja kasvoi teräskaranko <br> suen sorkkien sijoille, <br> karhun kannan kaivamille. (9, 98–106)
* Tupa tuolla tuulottavi, <br> nälkäraunio näkyvi. <br> Kenen onpi tuo tupanen, <br> kenen koti kunnottoman? (11, 331–4)
* Niinp' on lieto Lemminkäinen <br> viikon hiihteä hivutti, <br> lauloi virret viian päässä, <br> kolmet korven kainalossa: <br> miellytti metsän emännän, <br> itsenki metsän isännän, <br> ihastutti immet kaikki, <br> taivutti Tapion neiet. (14, 231–238)
* Nousi lieto Lemminkäinen, <br> kohosi Kalevan poika <br> haravassa vaskisessa <br> päälle selvien vesien; <br> vaan oli pikkuista vajalla: <br> yhtä kättä, puolta päätä, <br> paljo muita muskuloita, <br> siihen henkeä lisäksi. (15, 273–280)
* Ei tieä emo poloinen <br> eikä kantaja katala, <br> missä liikkuvi lihansa, <br> vierevi oma verensä, <br> kävikö käpymäkeä, <br> kanervaista kangasmaata [...]. (15, 7–12)
* Vanha virsikäs Vipunen <br> ei tuosta totella ollut. <br> Silloin vanha Väinämöinen <br> löihen itsensä sepoksi, <br> rakentihe rautioksi; <br> painoi paitansa pajaksi, <br> hiat paian palkehiksi, <br> turkkinsa tuhottimeksi, <br> housut hormiksi rakenti, <br> sukat hormin suulliseksi, <br> polvensa alasimeksi, <br> vasaraksi kyynäspäänsä. (17, 129–140)
* Silloin virsikäs Vipunen, <br> tuo vanha varaväkevä, <br> jonk' oli suussa suuri tieto, <br> mahti ponnetoin povessa, <br> aukaisi sanaisen arkun, <br> virsilippahan levitti <br> lauloaksensa hyviä, <br> parahia pannaksensa, <br> noita syntyjä syviä, <br> ajan alkuluottehia [...]. (17, 527–535)
* Kasvoi kuuta kaksi, kolme. <br> Jopa kuuna kolmantena <br> poika polven korkeuisna <br> alkoi itse arvaella: <br> «Kunpa saisin suuremmaksi, <br> vahvistuisin varreltani, <br> kostaisin isoni kohlut, <br> maksaisin emoni mahlat!» <br> Saipa kuulla Untamoinen. <br> Itse tuon sanoiksi virkki: <br> «Tästä saa sukuni surma, <br> tästä kasvavi Kalervo!» (31, 105–116)
* Kenen tyttöä ikävä? <br> Kenen muun, kun ei emonsa! (34, 219)
* Sanoi seppo Ilmarinen: <br> «Vakavampi maisin matka. <br> Lempo menköhön merelle, <br> surma suurelle selälle! <br> Siellä tuuli turjuttaisi, <br> siellä viskaisi vihuri, <br> saisi sormet soutimeksi, <br> kämmenet käsimeloiksi». (39, 33–40)
* Siitä vanha Väinämöinen <br> lauloa hyrähtelevi. <br> Lauloi ensin laitapuolen <br> sukapäitä sulhosia, <br> sukapäitä, piipioja, <br> saapasjalkoja jaloja. [...] <br> Pani sulhot soutamahan, <br> neiet ilman istumahan. <br> Sulhot souti, airot notkui: <br> eipä matka eistykänä. [...] <br> Siitä seppo Ilmarinen <br> itse istui soutamahan: <br> jopa juoksi puinen pursi, <br> pursi juoksi, matka joutui. (39, 275–314)
* Vaka vanha Väinämöinen <br> kävi kanteloisehensa, <br> itse istui soittamahan, <br> alkoi soittoa somasti. <br> Tuota kaikki kuulemahan, <br> iloa imehtimähän, <br> miehet mielellä hyvällä, <br> naiset suulla nauravalla, <br> urohot vesissä silmin, <br> pojat maassa polvillansa. <br> Väkeä väsyttelevi, <br> rahvahaista raukaisevi [...]. (42, 65–76)
* Kesosenko, kaksosenko, viitosenko, kuutosenko, vainko kymmenen keseä tahi ei täytehen tätänä? (50, 69–72)
 
* Onko kymmenenkään meistä Kalevalata taikka kymmenen [[Kanteletar]]ta lukeakseen avannut? Ja tietääkö kymmenenkään, mistä ne puhuvat, taikka ties montako [[runo]]akaan Kalevalassa on? ([[August Ahlqvist]])
1 021

muokkausta