Kim Il-sung

Kim Il-sung (15. huhtikuuta 1912 – 8. heinäkuuta 1994) oli korealainen poliitikko ja Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean hallitsija vuodesta 1946 kuolemaansa saakka.

Lähteettömiä sitaatteja

• Ottaessamme haltuumme vihollisen aseita ja aseistaessamme itseämme emme saa jättää huomiotta sellaisten aseiden kuten keihäiden, miekkojen, nuijien ja vastaavien valmistamista, sillä ilman näitä on mahdotonta kaapata vihollisen aseita.

• Nuoriso ei saa ajautua pasifismiin ja erityisesti on varottava revisionistisen suuntauksen lietsomaan sodan pelkoon vajoamista.

• Mitä elokuviin tulee, esimerkiksi 'Kansan Opettaja' on hyvä tarina, ja sankarin loistava ura päättyy hänen antaumukselliseen osallistumiseensa sosialistiseen rakennustyöhön.

• Jazz on imperialistien ideologinen ase vallankumouksellisten kansojen degeneroimiseksi.

• Meidän nykymuusikoillamme on myös taipumusta lakeijamaisuuteen. Eräs tietty laulaja, näin minulle kerrottiin, vaatii saada laulaa italialaisia lauluja pitäen niitä parhaina maailmassa. Tämän asenteen on synnyttänyt jo perusteiltaan väärä ideologia.

• Piano on nykyaikainen musiikki-instrumentti. Meillä korealaisilla täytyy myös olla pianoja musiikkimme kehittämiseksi.

• Maalareidemme tulisi tuottaa töitä, jotka palvelevat joukkojen kasvatusta kommunismiin ja jotka pakottavat nämä etenemään ponnistuksissaan vallankumoustaistelun ja rakennustyön jatkamiseksi.

• Sankarillisella ja uhrautuvalla taistelullaan nuorisomme oli jalona esimerkkinä nuorista kommunistisista vallankumoustaistelijoista ja teki loistavia urotöitä, jotka pysyvät kirkkaina kansamme vallankumoushistoriassa.

• Taataksemme sen, että japanilaisvastainen kansan sissiarmeija suorittaa kunnolla tehtävänsä aitona kansanarmeijana, vallankumouksellisena armeijana, meidän tulee voimistaa kamppailua sen rivien lujittamiseksi poliittisesti ja sotilaallisesti samalla kun täysin turvaamme sen kommunistisen johdon.

• Järjestötoimikunta on välttämätöntä talonpoikaistolle, jotta se voisi pysyä edistyksellisemmän luokan, työväen luokan rinnalla. Jokainen järjestötoiminnan ulkopuolella oleva ihminen tulee väistämättä jäämään jälkeen.

• Meidän tulisi hylätä kaikki turmeltunut porvarillinen musiikki, joka tylsistyttää kansan vallankumouksellista tietoisuutta. Meidän tulee jyrkästi torjua musiikki, joka tuottaa eriskummallisia ääniä tunteellisuuden ja surun syvyyksistä tai johtaa mielen ruokottomuuteen.

• Työläisetkin voivat muodostua todellisiksi työväenluokan jäseniksi vain jos heidät vallankumouksellistetaan; he eivät ole automaattisesti vallankumouksellisia vain siksi, että he tekevät työtä.

• Kirjallisuus ja taide, jotka ylistävät sosialismia, ovat tietenkin tarpeellisia. Ne eivät ole vain tarpeellisia, vaan on lisäksi myös parannettava teosten tasoa ja julkaistava niitä enemmän.

• Sanotaan, että imperialistisissa ja kapitalistisissa maissa lännessä abstraktiset maalaukset, jotka saattavat katsojan hämilleen, ovat suosiossa. Meidän on taisteltava päättäväisesti estääksemme tämän rappeutuneen porvarillisen taidemaun tunkeutumisen meidän maamme kuvaamataiteisiin.

• Mitä hyötyä on teknologiasta, jos se erotetaan puolueen johtajuuden ulkopuolelle?

• Maassamme on pantava alulle laajamittainen liike kaniininkasvatuksen aloittamiseksi. Jos kasvatamme kaniineja runsaasti, voimme valmistaa lapsillemme turkkeja, turkislakkeja ja kenkiä."

• Kaikkien nuorten on oltava tietoisia imperialismin, erityisesti amerikkalaisen imperialismin ja japanilaisen militarismin hyökkäävästä luonteesta sekä maanomistajien sekä kapitalistien riistoluonteesta.