Ero sivun ”Friedrich Nietzsche” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomreal (keskustelu | muokkaukset)
Tomreal (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
* Ei ole olemassa faktoja, vain eri tulkintoja.
* Ei ole olemassa moraalisia ilmiöitä, vaan ainoastaan ilmiöiden moraalisia selityksiä.
* Ei pidä mennä kirkkoihin, jos tahtoo hengittää puhdasta ilmaa.<ref name="tuollapuolen"></ref>
* Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua.
* Ei tunteen voimakkuus vaan sen kestävyys luo korkeamman asteen ihmiset.
Rivi 21 ⟶ 22:
* Hulluksi ei tee epäilys vaan varmuus.<ref name=eccehomo></ref>
* Humaaniuteni ei koostu myötätunnosta ihmisiä kohtaan vaan sen kestämisestä, että tunnen myötätuntoa heitä kohtaan... Humaaniuteni on jatkuvaa itseni voittamista.<ref name=eccehomo></ref>
* Itsemurhan ajatus on vahva lohdutus: sen avulla pääsee ihminen yli monen huonon yön.<ref name="tuollapuolen"></ref>
* Ihmiset tungeksivat valoon, eivät paremmin nähdäkseen vaan paremmin loistaakseen.
* Ihmisystävällisempi kulttuuri ottaa vastaan ensimmäisen voitonseppeleensä murhanhimon alttarilla, samalla tavalla kuin kreikkalainen oikeusnäkemys, joka on tosiassa kehittynyt murhasta ja murhanhimosta!<ref name=kreikka>Nietzsche, Friedrich: Kirjoituksia kreikkalaisista (toim. 2006), Summa, Helsinki, suom. Pekka Seppänen</ref>
Rivi 29:
* Ihmiskunta vedetään nenästä parhaimmin moraalilla!<ref name=antikristus></ref>
* Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen.
* Itsemurhan ajatus on vahva lohdutus: sen avulla pääsee ihminen yli monen huonon yön.<ref name="tuollapuolen"></ref>
* Joka taistelee hirviöitä vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirviöksi. Ja kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.<ref name=zarathustra></ref>
* Joku toinen kansa jätti keihäänsä lojumaan siihen paikkaan, johon se oli pudonnut, mutta kreikkalaiset älysivät poimia sen ja heittivät sen vielä pidemmälle.<ref name=kreikka></ref>
Rivi 45 ⟶ 46:
* Kristinuskossa ei moraali eikä uskonto kohtaa koskaan todellisuutta.
* Kristinusko syntyi keventääkseen sydämiä: mutta nyt täytyy ensin raskauttaa sydän, voidakseen sitten sitä keventää.
* Kuinka ilkeitä filosofit voivatkaan olla!<ref name="tuollapuolen"></ref>
* Kun etsin toista sanaa musiikille, löydän aina vain sanan Venetsia.<ref name=eccehomo></ref>
* Kun tietää elämälleen miksi, kestää melkein mitä tahansa miten.
* Kuvitellessa itselleni täydellistä lukijaa päädyn aina rohkeaan ja uteliaaseen hirviöön, jossa lisäksi on hiven notkeutta, oveluutta, synnynnäistä seikkailijaa ja löytöretkeilijää.<ref name=eccehomo></ref>
* Kyynisyys on ainoa muoto, jossa alhaiset sielut hipovat sitä, mikä on rehellisyyttä.<ref name="tuollapuolen"></ref>
* Käyn vain sellaisten asioiden kimppuun, joihin minulla ei liity minkäänlaisia henkilökohtaisia eripuraisuuksia tai huonojen kokemusten taustaa. Päinvastoin, hyökkääminen on minulle hyväntahtoisuuden osoitus, toisinaan myös kiitollisuuden osoitus.<ref name=eccehomo></ref>
* Luonto näyttäytyy, jos ykseyttä ylipäänsä löytyy, mutta arvoituksellisemmin kuin kansanäänestyksissä ja riemuitsevissa sanomalehdissä.<ref name=kreikka></ref>
Rivi 65 ⟶ 68:
* Nerous on hienoin kone, mikä on olemassa - sen vuoksi myös haurain.
* Nykyajan yleisiä käsityksiä ei määritä taiteenjanoinen ihminen vaan orja, ja orjan luonto pakottaa hänet kuvaamaan olotilojaan valheellisilla nimityksillä, jotta hän jaksaisi elää. Ihmisarvon ja työn arvon kaltaiset harhakuvitelmat ovat orjuuden aikaansaamia kehnoja luomuksia, jotka kätkevät orjuuden. Onneton on tämä aika. Orja tarvitsee aatteita, jotka yllyttävät häntä menemään itseensä ja miettimään, miten pääsisi eroon orjuudestaan!<ref name=kreikka></ref>
* Oi Voltaire! Oi humaniteetti! Oi typeryys!<ref name="tuollapuolen"></ref>
* Olemme aina omassa seurassamme.
* Olen hyvilläni, kun kuulen, että aurinkomme liikkuu nopeasti Herkuleen tähtikuvioon päin: ja toivon että ihminen täällä maan päällä noudattaa auringon antamaa esimerkkiä!<ref name="tuollapuolen">Nietzsche, Friedrich: Hyvän ja pahan tuolla puolen (1886). Suom. J. A. Hollo (1966), kust. Otava, painopaikka Keuruu (2000)</ref>
Rivi 79 ⟶ 83:
* Sana kristinusko on väärinymmärretty. Todellisuudessa oli vain yksi kristitty ja hänkin kuoli ristillä.
* Se joka ajattelee syvällisesti, tietää, että hän on aina väärässä, riippumatta siitä, miten hän menettelee tai miten hän asioita arvostaa.
* Se, mikä on elävää, tahtoo ennen kaikkea purkaa voimaansa - itse elämä on vallantahtoa -: itsesäilytys on yksi sen välillisimmistä ja tavallisimmista seurauksista.<ref name="tuollapuolen"></ref>
* Sitä mitä me teemme, ei koskaan ymmärretä, sitä vain kiitetään ja moititaan.
* Siveyden saarnaaminen on yllytystä luonnonvastaisuuteen. Joka tuomitsee seksuaalisuuden ja tahraa sen nimellä "epäpuhdas", syyllistyy perisyntiin elämän pyhää henkeä vastaan.<ref name=antikristus-liite></ref>