Versio 19. helmikuuta 2011 kello 21.11 muokkaa Thi (keskustelu \| muokkaukset) 1 208 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 19. helmikuuta 2011 kello 21.22 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) 1 208 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 37: :– Leila Haaparanta & Ilkka Niiniluoto: ''Johdatus tieteelliseen ajatteluun'' * ”Filosofia on vuosituhansien saatossa ollut enimmäkseen uskonnon palkkapiika. – – Vaikka on edelleen elossa aivan järkeviä filosofeja, suurin osa filosofiasta on epäilemättä lähinnä mielipidekirjallisuutta.” ([[Erkki Hartikainen]], ''Vapaa ajattelija'' 6/2001.)<ref name="ateismi_ja_usko">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_01/ateismijausko.html \| Nimeke=Ateismi ja usko \| Tekijä=Hartikainen, Erkki \| Julkaisu=Vapaa ajattelija \| Ajankohta=6/2001 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry \| Viitattu=19.9.2010}}</ref> * ”Edes käsitteen 'viisaus' merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Vielä vähemmän on yksimielisyyttä siitä, mikä on viisasta. – – Pythagoras – – ei sanonut itseään viisaaksi vaan viisauden ystäväksi eli filosofiksi. Pythagoras uskoi jumaliin, ja Pythagoraan mielestä vain jumalat ovat viisaita. Ihmiset voivat siis Pythagoraan mielestä parhaimmillaan olla vain viisauden ystäviä eli filosofeja. Oikeasti viisaita olivat tietysti sofistit, mutta sofistista on tehty haukkumasana. Looginen empirismi kannatti filosofiaksi kutsutun 'tieteen' lopettamista ja siinä olevien mahdollisesti järjellisten osa-alueiden sulauttamista muihin 'tieteisiin'. Muinaiskreikkalaiset pitivät sanaa 'filosofia' niin hienona, ettei se edes käänny barbaarien kielille. Hyvänä todisteena suomalaisten barbaarisuudesta voidaankin pitää sitä, ettei sanaa ”filosofia” ei ole pystytty suomentamaan. – – Henkilökohtaisesti en ajattele, että ihmiskunta pääsisi eroon viisaustieteestä ja muusta hurahtaneisuudesta. Ne ihmiset, joiden aivojen tiettyjen välittäjäaineiden pitoisuudet ovat suuret, pitävät tätä vallan ja hurahtaneisuuden koneistoa käynnissä.”(Erkki Hartikainen)<ref name="ateismi_esitelma">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm \| Nimeke=Esitelmä ateismista 30.10.2003 Luonnonfilosofian seurassa \| Tekijä=Hartikainen, Erkki \| Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys \| Viitattu=19.2.2011 }}</ref> * ”Vaikka on edelleen elossa aivan järkeviä filosofeja, suurin osa filosofiasta on epäilemättä lähinnä mielipidekirjallisuutta.” (Erkki Hartikainen, ''Vapaa ajattelija'' 6/2001.)<ref name="ateismi_ja_usko"/> * ”Edes käsitteen “viisaus” merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Vielä vähemmän on yksimielisyyttä siitä, mikä on viisasta.” (Erkki Hartikainen)<ref name="ateismi_esitelma">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm \| Nimeke=Esitelmä ateismista 30.10.2003 Luonnonfilosofian seurassa \| Tekijä=Hartikainen, Erkki \| Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys \| Viitattu=19.2.2011 }}</ref> == Katso myös ==

Ero sivun ”Filosofia” versioiden välillä