Ero sivun ”Erkki Hartikainen” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Uusi sivu: {{Wikipedia}} '''Erkki Juhani Hartikainen''' (s. 24. kesäkuuta 1942<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton27.html#mozTocId57249 | Nimeke=Richard Dawkins on jo vanha uk... |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
* ”Ohje, että ei pidä uskoa mitään ilman riittäviä perusteita, ei ole eettinen kuin muodoltaan. Tiede on harvinaisen selkeästi osoittanut tosiasiaväitteen, että toiminta on tuloksellisinta silloin, kun se nojaa perusteltuihin uskomuksiin.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Kyllä rehellisen tutkijan on selvitettävä, mitä haittavaikutuksia uskonnoilla on, ja suurin osa huippututkijoista sanoo, ettei jumalaa tai jumalia ole olemassa.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Esimerkiksi ateistifilosofi Michael Martin on teoksissaan esittänyt varsin vakuuttavan näytön siitä, että ainakaan suurimpien uskontojen jumalia ei voi olla olemassa.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Se, että osa uskovaisista ei muuta mieltään, kun heille esitetään todisteet siitä, ettei jumalia ole olemassa, ei todista mitään sen puolesta, etteivät esitetyt todisteet olisi päteviä. Lähinnä se todistaa vain, että ihmisten on vaikea muuttaa kasvatuksen avulla heihin juurrutettuja käsityksiä. Toisaalta tunnetaan koko joukko uskovaisia, joihin todisteet ateismin puolesta ovat tehonneet.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Uskovaiset voivat elää kukin oman uskontonsa ja omien harhakuvitelmiensa todellisuudessa, mutta se todellisuus, jonka lakien mukaan meidän on elettävä, on meille kaikille sama. Myös huuhaahan uskovat voivat elää kuvitelmissaan, mutta esimerkiksi sairastuessaan vakavasti he turvautuvat hyvin usein aivan tavalliseen ”materialistiseen” lääketieteeseen.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Se vähäinen osa suomalaista kristityistä, joka rukoilee, rukoilee kyllä palkkion toivossa. Lukekaa vaikka Sana-lehden esirukoustoivomuksia. Melkoinen osa sadetanssin suorittajista uskoo saavansa aikaan sadetta, mutta ainahan joukossa on ollut epäilijöitä (päinvastoin kuin Simo Knuuttila on pantu tässäkin lehdessä todistamaan).” (Kommentti väitteeseen rukoilun tarkoituksesta uskonnoissa, ''Vapaa ajattelija'' 6/2001.)
=== Tieteestä ===
* ”Laajassa mielessä käsitejärjestelmä on ristiriidaton silloin, kun mikä tahansa sallittua kielimuotoa oleva lause ei ole johdettavissa käsitejärjestelmän peruslauseista (aksioomista). Tämän määritelmän mukainen ristiriidattomuus on ehdoton edellytys tulokselliselle toiminnalle kuten esimerkiksi hyvälle tieteelle.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Tieteellisten teorioiden oikeutus nojaa pikemmin ateistifilosofi Pertti Lindforsin käsitteisiin invarianssi ja suhteellinen yksinkertaisuus – – kuin filosofien tietoteorioihin.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
=== Filosofiasta ===
* ”Filosofia on vuosituhansien saatossa ollut enimmäkseen uskonnon palkkapiika.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Kun Helsingin Yliopisto hyväksyi Pekka Himasen virheellisiin johto-päätöksiin päätyvän väitöskirjan Bertrand Russellin uskontokritiikistä, tuli mieleeni, että ehkä Esa Saarisen pelätään kuolevan ja markkinoille halutaan nuori varamies. Filosofia kuten melkein kaikki muukin on nykyään markkinavetoista.”<ref name="ateismi_ja_usko">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_01/ateismijausko.html | Nimeke=Ateismi ja usko | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=6/2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=19.9.2010}}</ref>▼
* ”Monien kielten olemassaoloa tarkoittava sana viittaa johonkin muuhun kuin filosofien olemassaolokäsiteriidat. On olemassa on ruotsiksi 'det finns' ja saksaksi 'es gibt', mikä sanatarkasti suomennettuna on 'löytyy'. Löytyykö jumalia? 'On olemassa' on englanniksi 'there is' eli 'tuolla on'. Onko tuolla jumalia?”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Todellisuudessa materialismin vastustajat haluavat vaikuttaa ihmisten tunteisiin kieltämällä tiettyjen käsitteiden käytön tai tuomalla mukaan käsitteitä, jotka hämärtävät ihmisten ajattelua.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Vaikka on edelleen elossa aivan järkeviä filosofeja, suurin osa filosofiasta on epäilemättä lähinnä mielipidekirjallisuutta.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
▲* ”Kun Helsingin Yliopisto hyväksyi Pekka Himasen virheellisiin johto-päätöksiin päätyvän väitöskirjan Bertrand Russellin uskontokritiikistä, tuli mieleeni, että ehkä Esa Saarisen pelätään kuolevan ja markkinoille halutaan nuori varamies. Filosofia kuten melkein kaikki muukin on nykyään markkinavetoista.”<ref name="ateismi_ja_usko">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_01/ateismijausko.html | Nimeke=Ateismi ja usko | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=6/2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=19.9.2010}}</ref>
* ”Meillä Suomessa ei puhuta kielipelejä vaan suomea.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
* ”Nykyään monet filosofitkin pitävät Bertrand Russellin pahimpana virheenä Wittgensteinin auttamista alkuun.”<ref name="ateismi_ja_usko"/>
| |||