Terrafamen kaivos

suomalainen kaivosalan yritys

Terrafamen kaivos, entinen Talvivaaran kaivos on Sotkamossa¨sijaitseva monimetallikaivos.

Sitaatteja muokkaa

  • ”Olen päässyt insinöörikuoresta sen verran ulos, että olen ymmärtänyt, että asiat ovat vain sitä miltä ne näyttävät. Saman asian voi esittää valehtelematta monella tavalla. Puoliksi täynnä tai puoliksi tyhjä.”[1]
Pekka Perän henkilökuva Suomen Kuvalehdessä 2007
  • ”Kukaan ei myy mitään tunnuslukujen hyvyydellä, vaan mielikuvilla. Kassavirtakäyrä on hyvä tietää, mutta tarinalla hanke myydään. Kerrot esimerkiksi, mitä hyvää teet seudulle kun perustat kaivoksen ja kuka sinua tukee. Pitää olla hyvä tarina. Ei kukaan kehu, että hyvät faktat. Faktat voi aina tarkistaa jälkikäteen.”[2]
Pekka Perän henkilökuva Suomen Kuvalehdessä 2007
  • ”Sopivasta hinnasta möisin vaimoni ja lapseni”[3]
Pekka Perä, toimitusjohtaja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
  • ”Mitä minä sanon, kun asiakkaat sannoo, että täällä haisee paska? Sanonko, että eipä hättää, se on vaan tuo uraanikaivos, joka haisee?”[4]
Kainuulainen matkailuyrittäjä radiossa
  • Talvivaaran tapauksessa ennakko- ja jälkivalvonta näyttäisivät pettäneen suomalaiselle valvonnalle tyypillisten piirteiden - teknispainotteisuuden, yritysvallan sekä valvojan ja valvottavan välisen luottamuksen - vuoksi. Yritysvalta tarkoittaa yhtiöiden itsevalvonnan lisääntymistä, valvontaviranomaisia parempia taloudellisia ja tiedollisia resursseja sekä mahdollisuutta pimittää valvonnan kannalta merkittävää tietoa. Koska Talvivaara ilmoitti sulfaattipäästönsä hyvin pieniksi niille ei edes määrätty raja-arvoja. Kun päästöjen suuruus sitten paljastui, ei ollut lupaehtoja joita olisi rikottu. Raja-arvot ovat ennakkovalvontaa. Jälkivalvonnan kehotukset ja huomautukset eivät johtaneet saastumisen vähentämiseen. Kansalaisten varhaisia huolenilmaisuja ei otettu vakavasti. Talvivaaran ympäristön saastuttaminen on ollut mahdollista yhtiön, poliitikkojen ja virkamiesten tiiviiden suhteiden sekä etujen moninkertaisten kerrostumisen vuoksi. (Jotta tapaukset eivät toistuisi) Huomiota tulisi kiinnittää kontrollin yhteiskunnallisen luonteen avaamiseen ja näkyväksi tekemiseen.”[5]
  • ”Jos joka kerta olisi jokainen tuotantolaitos laitettu kiinni, kun on ongelmia ollut, niin ei meillä olisi yhtään teollista työpaikkaa.”
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.)
  • ”Olen ollut hyvin yllättynyt siitä, että Talvivaaran kaivosta ei saada kuriin, vaan päästöt saavat vapaasti levitä ympäristöön. Se on kuitenkin iso, uusi tuotantolaitos eikä vanhaa, Neuvostoliiton aikaista tekniikkaa, kuten Lugajoen fosforitehtaan vanhat synnit. Meillä on hyvä lainsäädäntö, jolla Talvivaara voitaisiin hoitaa kuntoon.”[6]
Eläkkeellä oleva ympäristöneuvos Seppo Vuolanto
  • ”Naapureiden ei tarvitse pelätä. Kyllä siellä kaivoksella ensimmäiseksi kuollaan rikkivetyyn.”
Ely-keskuksen edustaja rauhoitteli paikallista asukasta joka pelkäsi rikkivedyn terveysvaikutuksia.

Lähteet muokkaa

  1. Suomen Kuvalehti 48/2007 s. 70 http://web.archive.org/web/20131202231232/http://suomenkuvalehti.fi/s/files/pdf-liitteet/068_071SK4807L.pdf
  2. Suomen Kuvalehti 48/2007 s. 70 http://web.archive.org/web/20131202231232/http://suomenkuvalehti.fi/s/files/pdf-liitteet/068_071SK4807L.pdf
  3. http://www.independent.co.uk/news/business/analysis-and-features/the-lucky-man-of-mining-1815026.html
  4. Tragedia nimeltä Talvivaara, Talvivaara-satu kääntyi surulliseksi esimerkiksi siitä, kuinka ympäristöasiaoita ei enää pitänyt olla mahdollista hoitaa Suomessa 2000-luvulla. Suomen Luonto 1/2012 (27.1.2012)
  5. Saastumisen valvontaa pitää tehostaa Marja Ylönen Yhteiskuntatieteiden tohtori Lancasterin yliopiston vieraileva tutkija HS 16.2.2012 A2
  6. Suora linja: "Talvivaarasta tarvitaan ulkopuolinen selvitys" Suomen Luonto toukokuu 2012

Aiheesta muualla muokkaa