Nikke Pärmi

Everstiluutnantti Nikke Pärmi (1887—1957) toimi jatkosodassa pataljoonankomentajana. Hänen puhetapansa oli sikäli erikoinen, että hän äänsi t-äänteet d-äänteinä. Hän puhui halutessaan täydellistä kirjakieltä ja hallitsi sivistyssanat.

Sitaatteja

• "Duoda duoda, hyväd herrad! Kun nyd lähden dälle arvoidukselliselle sodaredkelle, dulen sieldä dakaisin joko ruumiina tai eversdiluudnanddina." (Lähtiessään Kuopion Suojeluskunnasta vastaanottamaan pataljoonaansa)

• "Hyväd herrad! Kuden näedde, en dullud dakaisin ruumiina."

• "Kersandin ei dule käyddää sivisdyssanoja, kun ei tunne bodaniikkaa." (Kuullessaan erään kersantin nimittelevän alokasta kameliksi. Botaniikka eli botanismi merkitsee kasvitiedettä.)

• "Duoda duoda hyvä veli, jos minä puhelisin kuin doised, minä en olisi minä, mudda kun puhun niin kuin puhun, niin minä olen minä." (Kajaanin sissipataljoonassa 1921, sijoitettu silloin Hämeenlinnaan)

• "Gaminaan vääbeli, gaminaan ..." (Nikke Pärmi yllytti tekemään tärkeännäköisille, mutta tyhjänpäiväisille papereille)

• "Duoda duoda. Vai eddä daposda. Sehän on erinomainen suosidus. Juuri ammaddimiehiä sodassa darvidaan." (Pärmin huomautus taposta tuomitulle pataljoonan täydennysmiehelle Riihimäellä 1941)

• "Herra kenraali. Duoda duoda ilmoidan. Kaaduneida sadakolme, niisdä arkuissa neljäkymmendäkuusi, pesussa kahdeksandoisda, lopud sulamassa." (Pohjolan suojeluskuntapiirin komentajana Rovaniemellä, vastasi talvisodassa kaatuneiden sotilaiden kotiinkuljetuksesta, Lapin ryhmän komentajalle kenraalimajuri Martti Walleniukselle.)

• "Duoda, duoda, teistähän minä saan erinomaisia miinanpolkijoida." (Kun osa hänen kurikomppaniansa jäsenistä kieltäytyi aseista)

• "Daisdelut jadkuvad ja jos uskoo valisdusupseereida, emme pysähdy ennen kuin Moskova kuuluu ländiseen Suomeen. Mudda ensin me odamme halduumme tärkeän Dsopinan dienhaaran." (Marraskuun 2. päivänä 1941 Mustaa nuolta tarvittiin Tsopinan kylän valtaukseen. Pärmi kutsui komppanianpäälliköt puhutteluun.)

• "Duoda duoda, niillä ammudaan deidän miehed." (Nivalan Konikapinassa 1932 naisille, jotka ihmettelivät paikalle ilmestyneitä tykkejä.)

• "Me aloidamme ammunnan kun idse niin haluamme ja me ammumme mihin ruumiinkohdaan idse päädämme." (Nivalan konikapinassa 1932 erään miehen rynnätessä Pärmin eteen käskien häntä ampumaan rintaansa.)

• "Herra eversdi, näyddäväd ihan hyvildä everstin keikaroindiin. Midä sidden dulee duohon suudariasiaan, olen sidä mieldä, eddä jos herra eversdi olisi ollud suudari, olisi hän sidä vieläkin." (Esimiehelleen eversti Hannes Olkkoselle, välit olivat viileät. Kysyi irvaillen upseerikerholla mielipidettä saappaistaan tietäen Pärmin olleen nuoruudessaan suutari.)

• "Vai sillä davalla, eddä herrojen dulevaisuus muka vaadisi pois minun padaljoonasdani. Hyväd herrad! Musda nuoli lähdee hyökkäämään huomisaamuna kello kahdeksan, eikä sen jälkeen 90 prosendilla deisdä ole midään dulevaisuudda." (Joidenkin upseeriensa vaadittua siirtoa rauhallisempiin tehtäviin Tsopinan valtauksen 3.11.1941 jälkeen, jossa kaatui etenkin upseereita.)

• "Duoda, duoda, pärkkele! Ensin meillä on piikkilankaesdeed, sidden miinakenddä ja sidden konepisdoolimiehed kuulovardiossa. Se on vasda helvedin iso vale, edda yksikään däi selviäisi sieldä elävänä läpi!" (Divisioonan lääkärin arvioidessa huhtikuussa 1942 pilkkukuumeen siirtyneen Pärmin miehiin vihollisen puolelta täiden kautta.)

• "Näyddää pahalda. En minä idsesdäni välidä, mudda poikaparad, kuinka heidän kaikkien käy?" (Kumsan kylän taistelujen raivotessa 27.-29. lokakuuta 1941)

• "Duoda, duoda. Vänrikki dääldä dulee padaljoonani osia pakokauhussa, koita pidädelkkä heidä ... Ja dulee däälä ehkä ryssiäkin ... Koida pidädellä heidäkin!" (Syyskuussa 1941 vihollinen aloitti vastahyökkäyksen Säämäjärven pohjoispuolella Mustan nuolen kohdalla ja porukka lähti juoksemaan karkuun, joten Pärmi soitti kenttäpuhelimella takana olevaan JP7 komppaniaan.)

• "Duoda duoda, rehumesdari Olkkonen, däällä soiddaa eversdi Nikke Pärmi. Haddu sinulla onkin." (Ennen sotaa kapteenina ollessaan Pärmi oli joutunut riitoihin majurin kanssa. Riitelyn päätteeksi oli majuri sanonut: "Teistä ei koskaan tule mitään, ei majuria, eikä everstiluutnanttia, jos näin kävisi söisin hatullisen paskaa!" Jatkosodan aikana, kun Pärmi oli ylennetty everstiluutnantiksi, hän selvitti kyseisen majurin asemapaikan. Tämä oli rintamalle kelpaamattomana sijoitettu Seinäjoen rehutehtaalle töihin. Pärmi tilasi kenttäpuhelimella puhelun kyseiseen paikkaan.)

• "Että hyvähän deidän on siellä olla lämpimässä missä edde midään ymmärrä, kun meillä däällä daas perseed jäädyy maahan kiinni." (Armeijakunnan komentajalle, jääkäritoveri "Pappa" Laatikaiselle, kun Pärmin pataljoona ei ollut saanut talvivarusteita.)

• "Suomen valtio ei kieltäytyjille ja nälkälakkolaisille kustanna ruumisarkkua, joten jos sellaisen haluatte, niin tehkää ne itsellenne vielä, kun teillä voimia on." (Asemasodan aikana 1942-43 osa ErP21:n sotureita ruvennut nälkälakkoon. Pärmi antoi käskyn kipata lavallisen lautoja nauloineen ja työkaluineen heidän eteensä ja saapui itse paikalle ilmoittamaan kantansa.)

• "Jos puhun memorandumista, mitä se merkitsee? Mutta kun puhun menstruaatiosta, niin nuoretkin upseerit höristävät korviaan kuullakseen, mitä päälliköllä on esitettävänään."

Lähteet

• Topi Vaara: Pärmin pirut, 1977
• Pentti Koivumäki: Monumenddaalinen Nikke Pärmi, 1988
• Robert Brantberg: Sotaupseerit, 1999
• Eeva-Kaisa Ahtiainen: Mies ja pirut - Nikke Pärmin elämä, 2005
• Robert Brantberg: Nikke Pärmi - Musta nuoli, 2011