Vilho Lampi

suomalainen taidemaalari

Vilho Lampi (19. heinäkuuta 1898 Oulu – 17. maaliskuuta 1936 Oulu) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti uhmakkaista omakuvistaan, voimakkaista kansankuvauksistaan sekä Limingan lakeutta, Liminkaa ja liminkalaisia kuvaavista maalauksistaan.

Vilho Lampi, Omakuva, 1931.
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Aforismeja muokkaa

  • ”Omien ojiensa varsilla marjan on käsketty marjansa kypsyttää.”[1]
  • Rakkaus ja viha ovat molemmat suuria, mutta suurin on uhma.”[1]
  • Sydän kypsyy tuskan paahteessa.”[1]
  • Taide ei salaa, se paljastaa puutteellisuudet. Sillä emme voi ketään pettää.”[2]
  • ”Ydinkysymykseni tähtiyönä: olenkohan oikealla planeetalla.”[2]
  • ”Lakeus kohottaa, mutta se myös musertaa.”[2]
  • ”Synnyinkautensa kuvastajana on taide sovittamaton historioitsija.”[2]
  • ”Vain abstraktisella taidolla on oikeutuksensa.”[3]
  • ”Puolinainen elämä on huono valonnäyttäjä. Se on kuin puolikuu taivaalla joka häämöttää ja häipyy. Eikä se kykene ketään ilahduttamaan.”[2]
  • ”Rakkauden tunnustaminen naiselle: vaikein tehtävä mitä luonto on miehelle järjestänyt.”[2]
  • ”Luonnon alakuloisuus ei ole muuta kuin luonnon suuruutta ja voimaa.”[2]
  • ”Tähtiyö: yksinäisyyden lohtu. Planeettameressä on sinunkin valollasi tehtävä.”[2]
  • ”Me elämme hetkestä hetkeen ja havahdumme vasta nähtyämme ensimmäisen kellastuneen lehden.”[2]
  • ”Uhma on Jumalasta ja Jumala on kauneus.”[2]

Lähteet muokkaa

  1. 1,0 1,1 1,2 Junttila, Marja: Vilho Lampi 1898–1936. Pohjoinen/Ars Nordica, 1998. ISBN 951-749-312-6.
  2. 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 Jumala on kauneus – Kansallisteatterissa Smeds Ensemble.
  3. Aalto, Eeli: Vilho Lampi, lakeuden maalari : esittelyä ja taustaa, Vilho Lammen aforismeja, Karisto 1967 s. 47